Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Naurattaa esim. tahtoo meitä, kun näemme tyttösen mainittuna kanaksi tahi hanheksi. Mutta raittiista luonnon-ihmisestä eivät semmoiset sanat tunnu loukkaavilta. Vertaahan Kreikankin runous, naurua pelkäämättä, sankareitansa milloin aaseiksi, milloin pässeiksi.
Näki juoksevan orosen, vierevän reki punaisen, kirjokorjan kiiättävän maapuolen Simasaloa, kuusin kultaisin käkösin vempelellä kukkumassa, seitsemin siniotuksin rahkehella laulamassa; mies rehevä reen perässä, uros selvä ohjaksissa. Sanoi Pohjolan emäntä, itse lausui, noin nimesi: "Kummallenp' on mielit mennä, kun tulevat tahtomahan ikuiseksi ystäväksi, kainaloiseksi kanaksi?
Tuuti, tuuti tyttöäni, Tuuti sulhoa tytölle; Tullos sulhanen tytölle, Mies kaunis, punainen poski, Matalainen, saapasjalka, Vereväinen, verkahousu! Tuuti, tuuti tyttöäni, Tuuti Turkuhun tytärtä, Kauppamiehelle kanaksi Porvarille puolisoksi; Viimen vanhemman varaksi, Emonsa elättäjäksi!
Tämä kaikki tulee aivan selväksi, silloin kun molemmat kosijat 18:ssa runossa toistamiseen ja yhtä-aikaa saapuvat Pohjolan tuville. Heidän lähetessään Louhi tyttäreltään kysyy: »Kummallenko mielit mennä, Kun tulevat tahtomahan Ikuiseksi ystäväksi, Kainaloiseksi kanaksi?» Itse äiti neuvoo häntä Wäinämöiselle; sillä tämä »Tuopi laivalla eloa, Aluksella aartehia», jota vastaan Ilmarinen vaan
Minä vasten vastaelin Ja sanoin sanalla tällä: "Eipä käskenyt emoni Tätä lasta laivahasi, Purtehen meristen miesten, Joutomiesten juoniloihin." Kesti purresta puhuvi: "Lähe pois, elekä huoli, Tule minun turvihini. Käy käsivarrelleni, Pohatalle puolisoksi, Kauppamiehelle kanaksi." Minä vasten vastaelin: "Jos lähen venohehesi.
Siinä lausui lattialta, oven suusta, alta orren, sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella: "Tuletko minulle, neiti, ikuiseksi ystäväksi, polviseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi?" Tuopa kaunis Pohjan tytti itse ennätti sanoa: "Joko sie venosen veistit, joko laait laivan suuren kehrävarteni muruista, kalpimeni kappaleista?"
Niin mun kerran Kesti petti, Mie menin keralle Kestin, Kauppamiehelle kanaksi, Pohatalle puolisoksi, Vasten kieltoa emoni, Varotusta vanhempani. Syötin Kestin, juotin Kestin, Talven syötin talkkunoilla, Sykysyn sianlihoilla; Hankin voit, tupakan ostin, Lihat hankin, leivät hankin, Kalat hankin kaikenlaiset. Kesti taisi talven syöä.
Minä vähät siitä, onko se teidän vanhojen mielestä kiitettävää tahi ei; minä laulan, nauran ja olen iloinen, enkä koskaan aio tulla tuollaiseksi tuppisuuksi kuin meidän rikkaimpien talojemme tyttäret ovat. Anni. Mitä sillä tarkoitat? Liisa. Minä tarkoitan, ett'en koskaan aio tulla tuollaiseksi suuttomaksi kanaksi, joka pelkäisin puhutellakin poikia vanhempieni näkyvissä. Anni.
Tuopa kaunis Pohjan tytti sanan virkkoi, noin nimesi: "En kiitä meristä miestä, aallonlaskija-urosta: tuuli vie merellä mielen, aivot särkevi ahava. Enkä taia tullakana, en tulla minä sinulle ikuiseksi ystäväksi, kainaloiseksi kanaksi, sun sijan levittäjäksi, päänalaisen laskijaksi." Yhdeksästoista runo
Kun saisin, mitä sanelen, Kun saisin salitupihin, Minä rouaksi rupeisin, Kauppamiehelle kanaksi, Pohatalle puolisoksi; Joisin kahvet kaiken päivän, Söisin suuhuni sokurit, Mesileivät mieltä myöten. Luo'pa luoja luotuhuni. Luo'pa luoja luotuhuni, Elä mielisuotuhuni; Luotu luoksensa vetävi, Mielisuotu survoavi.
Päivän Sana
Muut Etsivät