Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Mutta rupea nyt Pekka ja laula vähän. Laulapa kylläkin, sanoi Eerikka niminen renkimies. Kahvit se tekee. Laula sitä mitä äsken Lassilassakin, sanoi Matti. Jo minä olen miettinyt laulaa, mutta en sitä äskeistä. Mitäs sitten? Muuta. No anna tulla vaikka puuta, sanoi Matti. Siivotkaa korvanne: Lassilan muori jos minulla ois', aikoja oisin jo hukannut pois.
Tuli! sua kiitämme kaikesta, mikä meidät ihmisiksi nostaa, tiedosta, taidosta, tarmosta, joka iskut kohtalon kostaa. Tuli, meissä pala! Ihmisten mantereeksi maailma muovaa! Jumaluus julma, ole meissä lempeä, laula virttä luovaa! S
Sydämeni tykytti ihailusta kuuluvasti, ja minä ajattelin, kuinka ylpeä maamme sentään mahtaa olla saadessaan sanoa tuota suurta runolaulajaa omakseen. Sillä niin kuin hän laulaa, ei laula kukaan muu, kenties koreasanaisemmin ja loisteliaammin, mutta ei koskaan niin kaikessa yksinkertaisuudessaan suurenmoisesti ja ihanasti.
"Te olette teoloogi? eikö niin?" kysyi hän pilkallisesti hymyillen. "Jos se teitä huvittaa tietää, niin sehän olen en muuten luullut, että te harrastatte jumaluusoppia", vastasi ylioppilas kumartaen. "En tosin minä vaan otaksuin, että..." sanoi Mathilda käännellen pöydällä olevaa paperia. "Mutta, Jumalan tähden, laula meille jotain, Aino, tahi muuten nukumme psalmiin ja rukouksiin."
Ne katselivat minua kauan aikaa eivätkä puhuneet mitään, ja minusta näytti, että ne minua ihmettelivät. »Laulappas nyt niitä muitakin laulujasi», sanoi Antti, se minun ystäväni. »Laula nyt», sanoivat muutkin. Minä ajattelin, että ehkä ne nyt niitä muita parempiakin lauluja kuuntelevat eivätkä ehkä enää niille naurakaan.
Nyt, näätten, suoraan ilman kautta mennään Maan yli oikotietä elämästä. Pikari tänne! Uljaat sotaveikot, Eläköön rehellisyys, elon mehu Ja maineen helmi, pohjaan elon malja! Olavi, laula meille hauska laulu! Pikari onko kaikilla? Kas tuossa! Laulu. Pyhä Yrjänä maljan ja miekan mies Ol' urhokkain. Hän juoda ja valaa vertahan ties Iloiten vain. Käy käessä miekka hän laulellen Lohikäärmeen luo.
Ylioppilaat lauloivat ja milloin eivät ylioppilaat laula riemujaan ja ihastustaan! Taidokkaasti harjoitettua ei heidän laulunsa tosin ollut eikä kyennyt vetämään vertoja nykyajan neliääniselle laululle, mutta voimakas ja uskollinen henki kaikui kuitenkin näistä sävelistä.
"Heleena, jos olet maillani, kun kuolen, niin laula tuo laulu kuolinvuoteeni luona." Salainen liikutus kohotti laulun ajalla nuoren neidon rintaa. Hän nosti silmänsä ylhäisen valtijan puoleen, jonka sydäntä hän tahtoi hellyttää, ja nähtyään jalompia ja hellempiä tunteita kuvastavan hänen jaloisiin kasvon juonteisiinsa, hänen sielussaan heräsi ihmeellinen, vapiseva ilo.
TAINA. Oikein osasit, Väinö. Kansa säestää Tainaa. JOUKOLAN NUORUKAINEN. Tempasi mukana mielen Kuin virta venettä viepi. KANSA. Laula, Väinö! Sulho, laula!
Viimeiset lauseensa olivat seuraavaa laatua: "Laula neitsy Siijonin tytär hosiannaa ja hallelujaa Jumalan auringon alla. Me tiedämme, että meidän ilomme ja voittovirtemme, laulumme ja hyppymme se on, joka perkeleelle joukkoinensa pahimman korvapiston ja sappitaudin antaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät