United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Meidän täytyy asettaa uudin toiseen ikkunaan, sanoi Liisa, avaten varjopuolella olevan ikkunan, niin että vilpoisa ilmavirta pääsi tunkeumaan huoneeseen. Paula pienoiseni, näitkö sinä mihin meidän matkalaukkumme joutui? Se jäi apteekin portaille, sanoi Miina neiti, joka juuri astui sisään. Kenties se voitaisiin tuoda tänne, sanoi Liisa.
Siitä herra Heinrikki Kun tunsi tuhon tulevan, Hätäpäivän päälle saavan, Sanan lausui, noin puheli: "Pilttiseni, pienoiseni, Käy sinä kivien taaksi, Kuuntele kiven takana; Kuin ei kilpeä kivessä, Niin sä mene tammen taaksi, Katsele takana tammen, Kuin mua tavotetahan. Taikka tapetahanki!
Ja ylihuomenna on naamiaiset kreivi Tessinillä, ja kuninkaalliset tulevat sinne, sen on eräs kamarineitsyt sanonut Loviisalle eilen. Lupaako kreivi viedä minut naamiaisiin? En, pienoiseni, sitä en voi luvata. Minkätähden ette? Sinne tulee vain hoviväki ja muutamia valtiopäivämiehiä. Mutta jos minulla on naamari niinkuin kaikilla muillakin? Ei sittenkään. Sinä olet jo iso tyttö.
Sitten herra Heinrikki Sanoin lausui, suin puheli: "Pilttiseni, pienoiseni, Vantti vaaksan korkuhuinen, Ota leipä uunin päältä, Heitä penningit sijahan, Ota kellarist' olutta, Heitä penningit sijahan, Ota heiniä hevosen, Pane penningit sijahan, Katso kauroja lisäksi, Heitä penningit sijahan!"
Siitä herra Heinrikki Sanoin lausui, suin puheli: "Pilttiseni, pienoiseni, Vantti vaaksan korkuhuinen, Laita korja kohallensa, Perällensä pieni korja, Ota ohrilta oronen, Maatajouhi valtahilta, Pane varsa valjahihin, Suvikunta suitsi suuhun, Lähimaille mennäkseni, Maille ristimättömille."
TIMO. »Lähdeppäs jo matkahasi, poikaseni, pienoiseni, ja muista aina mitä sanon: missä risu, siinä vipu, missä laukku, siinä loukku». JUHANI. Niin hän sanoi pojallensa, ja läksi poika taaputtamaan pois; hän taaputteli, töllitteli pitkin ahoa ja nummen syrjää, töllötteli, halkinen huuli vilpittömässä irvissä. Niin asteli hän kodostansa, ja murheellisesti paistoi ilta. EERO. Se oli Jänis-Jussi.
Mutta jos nyt luutnantti tarkoittaa rehellisesti ja aikoo antaa papin ... ei suinkaan, sitä en minä voi koskaan uskoa. Mutta jos nyt ... niin Jumalan nimessä, niin, Jumala siunatkoon häntä, Emili pienoiseni! jatkoi. Mutta jos niin käy, niin minä kuolen ilosta, oi, kuinka tyhmä minä olen. Ei, se ei ole tyhmästi, vaan totta, hyvä akka.
Tästä hänen herätti lempeä, lohduttava ääni, joka sydämmellisellä ystävällisyydellä lausui: "mitä varten itket, armas pienoiseni? mitäs täällä teet niin myöhään? etkös tule kotiin minun kanssani?" Liddy katsahti ylös ja näki nuoren vaimon seisovan edessänsä, häntä hellästi katsellen.
Näin sanottuaan, hän teki vähäiset valmistukset matkaa varten. "Peittäkää kätkyt huivilla", käski hän äitiään. "Jos joku tulee; niin luulee hän Valpurin nukkuvan. Oi nukkuos, armas pienoiseni, maailman myrskyistä ja herää ijankaikkisuuden aamukoitteessa autuaitten seurassa!" Nyt Helena läksi matkalle. Hitaasti kului aika Lovisan mielestä. Alinomaa hän katsahti vanhaan puukuoriseen seinäkelloon.
»Mitä haastelet, mun pienoiseni, Kaukamaasta taivahan? Missä näit sä autuaitten mailman? Sano, kultaomenani!» »Kotopellon kunnahalla seisoin, Koillisehen katselin; Näinpä siellä sinertävän nummen, Ihanaisen hongiston. Nousi kumpu ylös hongistosta, Paistoi päivä kummulla, Ylös kummun kiirehelle juoksi Kultasantahinen tie.