Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Sydän sylissä ja tuskasta vavisten odotti Reeta vuoteellansa mitä sitte seuraisi ja Mari itkeä nyyhkytti nurkassa. "Ei ne sen vietävät edes pala tulessakaan ja käryävät kuin kadotuksen kattila", tuumaili Martti kokoellen palavia puita kalossien päälle.
Syy sysissä, syy sepissä. 27. Totuus ei pala tulessakaan. 28. Viha viepi viljan maasta, kateus kalan merestä. 29. Vähästä paljo tuleepi, kipinästä tuli syttyy. 30. Väärin menee väärin saatu, pahasti pahoin koottu. Kalevalan kertomuksia. I. Väinämöinen. Hämärässä muinaisajassa syntyi Väinämöinen, laulaja laveasuinen, tietäjä iänikuinen. Hänen äitinsä oli ilman jumala, Ilmatar.
Mutta tahtoa sitä pitää olla, tahtoa hyvään ja alituiseen edistymiseen. Kyllä se oikein on, vakuutti vaarini, vaikka vähän pistää minuakin, kun olen elämäni huonosti käyttänyt. Onhan minultakin tahtoa puuttunut oikein elääkseni, ja monta olen taitanut pahentaakin esimerkilläni. Totuutta puhuitte, Vierimä, ja totuus ei pala tulessakaan, eikä se kuole kirveen iskustakaan.
Hän antoi sellaisen kertomuksen oikeudessa, mutta kukaan ei uskonut häntä. Sitäpaitsi koko juttu oli tarkoin edeltäkäsin valmistettu. Rautakorko oli päättänyt tuhota meidät, eikä siinä mikään auttanut. Sanotaan, että totuus ei pala tulessakaan. Mutta minä en usko sitä. Yhdeksäntoista vuotta on kulunut löytämättämme, väsymättömistä ponnistuksista huolimatta, sitä miestä, joka todella pommin heitti.
Se on valhe, huudahti Kornatus iskien nyrkillään polveensa. Leena katseli häntä kylmäverisesti. Mitä auttaa suuttuminen? Ei totuus pala tulessakaan. Saattaa olla hyvä kuninkaalle ja neuvostolle päästä meistä. Kun lapsi on kuollut on kummius lopussa. Ette saa ajatella Ruotsista niin kehnosti. Miksi ei. Olemme kyllä saaneet kokea millä tavoin meitä on kohdeltu ja palkittu.
Hanna ei siitä tullut iloisemmaksi, oli vaan herttainen ja melkein, niinkuin kuiskaamalla sanoi: »Ei kukko käskien laula eikä märkä pala tulessakaan.» »Ai, ai, hyvä äiti, kun sanoit hyvästi», huudahti Antti, »ei märkä pala tulessakaan. Se on aivan totta. Suossa makaava hako on synnin alle myyty pelastumaton ihminen. Se ei voi palaa, ei voi iloita.
KALLE. Totta on joka sana. VAPPU. Sinä olet juuri yhdenlainen kuin Mattikin. KALLE. No sen tiedät! Me olemme yhtä maata kuin maalarin housut. KIRSTI. Tuppurainen Tappuraisella takausmiehenä. POJAT. Kuinkas sitten kävi, Matti? Kerro sinä vaan äläkä välitä tyttöjen suuttumisesta. MATTI. Niin, minkäs sille taidan minä. Totuus ei pala tulessakaan. POJAT. Ei tulessakaan. No, annahan jo kuulla loppua.
Joka juhannusyö oli suuret vakituiset tappelut ja juomingit Kontolan sillalla. Murhia tehtiin monet vuodessa, juotiin ja mässättiin. Niin oli raakaa tämä kansa, ettei olisi luullut tulevan kysta helvetin tulessakaan. Mutta kun Haakmanni paahtoi ja pauhasi, niin pehmisivätpäs, eipäs jäänyt tervettä omaatuntoa. Niitä kaatui kuin lakoa laihoa synnintuntoon.
Päivän Sana
Muut Etsivät