United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän taipuvan sydämensä tähden sielunsa viimein pelastaa; meitä, sen varmaan päättää taidan, löytyy kuitenkin kaksi vertaa enemmin kuin akkoja kadotuksen syvyydessä. Uskooko kanttoori sitä? SEPETEUS. Valitettavasti kyllä mun se täytyy uskoa, koska jokapäiväiset esimerkit todistavat sanas.

Sanon kun sanonkin ajoissa ollessa, että asettukaapas nyt yhteen kohti, eli muuten hameenne kastuu, muistutti ukki vaimoväkeä. Niin, ja ei se ole sillä hyvä, lisäsi Lassi, vaan tässä joudutaan teidän tähtenne vielä toisen kerran kadotuksen syvyyteen. Milloinkas ennen? kuului monesta suusta kokan puolelta.

Ansaitsen vain kadotuksen, olen tomu, tuhka; Mutta hän on laupeas, ei tuomiolla uhkaa. Pitkämielisyydellään Hän mua etsii, noutaa, Vaikka usein mieli mulla sinne tänne soutaa. Mua ei Hän hylkää, vaikka väsyn usein aivan, Eksyissäni armon tieltä monellaiseen vaivaan. Vaan Hän taas mun vahvistaa ja on niin armollinen, Vaikka usein mieleni on varsin vilpillinen.

Voinut olis syntyä hirveä hulluus, noustessani vastaan harmaapäätä päällysmiestäni; ehkä turhaan olisin laskenut petoksen mustalle taakalle vielä velimurhan painon. Ja niinpä kuni kadotuksen pahteisessa häiriössä, minä vietiin virrassa ulos kuin houriva mies. Niin läksimme linnastamme. CONON. Miksi läksitte? Loppuiko leipä? ANIAN. Leipää varahuoneet täys! CONON. Puuttuiko kuulia ja kruutia?

Jumala oli armollinen onnettomalle miehelle, jonka ynseä, pöyhkeä ja ylpeä sydän oli saattanut hänen kadotuksen tielle.

Kadotuksen kansan tila oli surkuteltava. Kansakoululaitos, ainakin mitä heihin tulee, oli lakannut olemasta. He asuivat eläinten lailla äärettömän siivottomissa työväenkaupunginosissa, mädäten kurjuudessa ja alennustilassaan. Kaikki heidän entiset oikeutensa oli viety heiltä. He olivat työorjia. Heillä ei ollut valitsemisen oikeutta työhön nähden.

Minun uskonnollinen vakuutukseni on se, että kaikki väkiviina on kadotuksen juomaa, jota ei kukaan totinen kristitty voi eikä saa nauttia. Meidän Herra ja Mestari joi ainoastaan viiniä, ja minä, Hänen halpa palveliansa, teen samoin. En siis voi tyhjentää onnentoivotusmaljaa näille nuorille todilla, mutta jos lukkari ukolla on tarjota lasi viiniä, niin mielelläni suostun ehdoitukseen".

Huusihan isä tosin kuollessaan, että hän on taluttanut sieluja kadotuksen kuiluun ja helvettiin, vaan vakuuttihan lääkäri, että se on hermo- ja aivohäiriötä. Kuinka se on mahdollistakaan? Ei, hyvä Jumala! jos kerran taivasta on olemassa niin siellä varmaan, aivan varmaan, isälläni on asuin-sijansa."

"Ja minä kysyn kolmiyhteisen Jumalan nimessä keisari Justinianukselta aikooko hän tunnustaa tämän edeltäjänsä, Herrassa kuolleen keisari Konstantinuksen toimenpiteen vai aikooko hän maallisesta vallanhimosta kumota sen ja siten vetää päänsä päälle Gehennan kirouksen ja ikuisen kadotuksen?"

Taikka tapahtui myös, että hän ei muistanut mitään, vaan tunsi ainoastaan koko ruumiinsa kihelmöitsevän kuin olisi sitä jo nyt viileskelleet iankaikkisen kadotuksen lieskat. Hän huusi niin paljon kuin jaksoi ja sätkytteli sääriään. Se oli mummon mielestä silmiinpistävin todistus siitä, että vitsa oli tarpeen ja että sielun vihollinen teki jo häijyn-ilkistä työtään tytössä. Soh!