United States or Syria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli ynseä melkein aina, koska kaikki häntäkin ynseydellä kohtelivat. Mutta kulkiessaan muistui Sakki hänen mieleensä, tuo kummallinen poika, joka hänelle osotti hyvyyttä, ilman että itse sai siitä pienintäkään hyötyä. Samassa hän näki edessään erään kotikylänsä akan, joka tavallisesti torui kylän lapsia ja jolle lapset tekivät tepposia juuri siksi, että tämä aina oli valmis suuttumaan.
Kukaan ei pitänyt suurta lukua Amreista, ja tämän kävi haaveksiminen mielensä mukaan, ja ainoastaan opettaja virkkoi kerran kunnallisneuvoskunnan kokouksessa, ettei hän ole vielä semmoista lasta nähnyt: se on ynseä ja nöyrä, haaveileva ja valpas.
"Hiukan hurja" tämän vaikutuksen, käyttääkseni jokapäiväistä lausepartta, teki minuun tuntematon, joka nyt astui huoneesen. Vanhempi herra Meadowcroft, joka tähän saakka ei ollut hiiskunut sanaakaan, esitteli nyt itse äskentullutta minulle, vilkuttaen silmäänsä pojilleen; tämä silmäys oli jotenkin ynseä ja myöskin molemmat pojat katselivat karsaasti isäänsä, joka minusta tuntui jotenkin ikävältä.
"Lakkaa nyt huutamasta ja pauhaamasta, sillä muutoin meidän täytyy kääntyä takaisin, ja se tulisi teidän omaksi vahingoksenne, koska teidän köyhät ja sairaat siinä tapauksessa jäisivät ilman lahjatta". "Herra paroni, minä olen vaiti", mutisi poika, ja hänen äskeinen ynseä katsantonsa muuttui äkkiä nöyrän ja alamaisen näköiseksi. "Sinä olet meitä kuunnellut?" kysyi paroni.
Ja kuka voi käsittää senlaista ihmistä? hän ei ole huomaavinaan hänessä mitään! Hän intti vastaan koko illan ja oli niin ynseä ja ikävä, että täti oikein häneen kyllästyi. Hän mainitsi jotain pintapuolisesta elämästä, tyhjästä sotilasrummusta, ja muuta sentapaista, niinkuin ei muka Rönnovin paraimpia ominaisuuksia juuri olisi tosi miehuullisuus ja luonnollisuus!
Kirkonmiehen pääsavut menivät aivan sekaisin. Entistä epäselvemmin näki hän lasiensa läpi ja koki selittää töhertää: »Ka siinähään se on iikii ihan aan hännässä kieppumassa ja seistä tojottamassa, kuin mustalainen morsiimessa vieressä. Niin jotta ei nyt tuon väljmatkan tautta ois tarvinnut kaivoon hypätä!» Mutta ynseä oli Anna Doroteea.
Miksikä sinä minua ylenkatsot?» »Ylenkatsonko? Ei, Kallu hyvä, en milloinkaan, mutta olin ynseä sinulle sen vuoksi, etten tahtonut sinua pettää tahdoin näyttää, etten ymmärtänyt panna tarpeeksi arvoa sinun rakkauteesi.» »Mutta nyt! Hely! » »
Mutta hänen huulillaan oli ynseä piirre ja harmaissa silmissä oli tylsä, väsynyt katse, joka häiritsi sopusointua hänen olennossaan. Hän seisoi nojautuneena balkongin käsipuuta vastaan ja katseli ympärilleen nuoren miehen innokkaasti puhuessa. Pilkallinen hymy hänen huulillaan tuli yhä katkerammaksi ja kun hän vihdoin loi halveksivan katseen kumppaniinsa, oli hän melkein ruma.
Se meni sitä kyytiä; hän ehti syöneeksi ennen Topiasta. "Ettekö tekin pidä sillistä?" "En; ennen minä syön puuroa; puuro ja velli vasta ruokia ovatkin." "Eivät janotakaan; minua jo janottaa. Antaisitteko yhden pullon olutta? Minä kaikella kunnialla..." "Ei ole olutta." Topiaan ääni oli melkein ynseä. "Vettä on karahviinissa." Sihteeri huomasi tehneensä virheen, mutta hän paranti sen oitis.
Hänell' ei ole mitään tunnetta meitä alankomaalaisia kohtaan, hänen sydämensä on ynseä kansalle, hän ei rakasta meitä; mitenkä mekään voimme rakastaa häntä? Minkä tähden koko maailma on niin ihastunut kreivi Egmontiin? Miksi me kaikki olisimme valmiit häntä käsillämme kantamaan?