United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Illalla oli merenpinta sillistä aivan punertava, koko taivas näytti punaiselta kuin tulenliekki!" Nämä postiveneestä saadut vähäiset tiedot levisivät tulen nopeudella kyliin. Renkivouti, joka oli vetänyt hirsiä ylhäällä Hammernäs'in tiluksilla, oli nähnyt tuon kummallisen ja hän kiirehti nyt laukinjuoksua saapuakseen pian pihalle.
Se meni sitä kyytiä; hän ehti syöneeksi ennen Topiasta. "Ettekö tekin pidä sillistä?" "En; ennen minä syön puuroa; puuro ja velli vasta ruokia ovatkin." "Eivät janotakaan; minua jo janottaa. Antaisitteko yhden pullon olutta? Minä kaikella kunnialla..." "Ei ole olutta." Topiaan ääni oli melkein ynseä. "Vettä on karahviinissa." Sihteeri huomasi tehneensä virheen, mutta hän paranti sen oitis.
Naurua ja rähinää kaikui kaikkien korvissa. Muutamia asioitsijoita ja kirjureita istui punssipullojen ääressä ja pelasi tynnörin pohjan päällä sillistä, joka vielä oli kaukana merellä. Aina vähän väliä virkistivät he itseään menemällä sisään ja pyöräyttämällä jonkun kerran ympäri permantoa.
"Kuullut sillistä? ... kuullut sillistä; onko kuultu mokomaa!... Silloin muutkin läksisivät soutamaan sinne! Ei, näetkös, mutta mitä hän sanoi, haiskahti silliltä, sen minä tunsin!" "Oo, sinä tunnet aina sillin hajua, Rejer! Anna nyt ihmisten viettää joulua rauhassa; muuten ei sovi aa-vuonolaiselle, tiedäthän!" "Eikö sovi aa-vuonolaiselle?
Viulut kilpailivat merisaapasten töminän kanssa. Rasvasoihdut leimusivat ja savusivat vedossa ja katto-orsista riippui pari lyhtyä alas katkuavaan ilmaan ja valasi punaisia kasvoja, joista hiki tippui hattujen alta... Viinahöyry ja tupakansavu, märistä vaatteista ja pilaantuneista sillistä syntynyt haju, suolan kosteus, kun sitä jalkojen alla poljettiin likaiseksi, veteläksi sohjoksi, verhosi kaikki kuumaan, tiheään viinasumuun, jonka läpi kaikki vaan himmeästi haamoitti.
"Kenties akatemian oville asti." "Valehtelematta." Herra astui toisen askeleen sillitynnyriin päin. Topias katsoi häntä sinisempään silmään ja kysyi: "Pidättekö sillistä?" "Pidänkö sillistä? Oh! Enhän minä muuta söisikään, komisariuskin..."
Olipa siellä hyvin sekasotkunen haju sillistä, suolatusta turskasta, tappurasta, tervasta, hylkeenrasvasta, petroolista sekä maalaamattomasta puusta ja täytyi liikkua hyvin varovasti, jott'ei tulisi saastutetuksi näillä pahahajusilla aineilla. Ei se ylipäänsä ollut sopiva olopaikka hentohermosille.
Hänen vaimonsa ei niinkään hevillä sekaantunut toimissaan; ... hän oli nähnyt monta semmoista myrskynpuuskaa jo ennenkin ja käveli siellä nyt leveänä, päättäväisenä ja vakavajalkaisena antamatta minkään häiritä itseään taloustoimissaan: "Rejer kulta! jos sinä odotat, kunnes joulu on ohitse, niin olen varma, että kuitenkin olet aivan ensimmäisiä. Sanansaattajahan ei kuullut mitään sillistä!"