Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Tähän loppui Heikinpäivät Helmikankaalla, eikä mihinkään asiaan tullut selvää päätöstä. Kaikki asiat jäivät ajan tuomittavaksi ja aikapa se aina on asioita muodostellut. KAHDESNELJ
He koettivat kaikilla keinoilla, ystävien oikeudellakin, saada tietoonsa Elsalta ja hänen sulhaseltansa tuon sanan perustusta, mutta turhaan, asia pysyi vaan yhtä pimeänä kuin ennenkin, sillä vaaditut eivät antaneet minkäänlaisia selityksiä. "Aikapa sen näyttää", oli Elsa vaan eräälle ystävälleen lausunut, kun tämä kovin häntä kahdenkesken uteliaisuudellansa hätyytti. Siinä kaikki.
"Aikapa hänen näyttää; minä olen sanonut asian, joka on painanut tuntoani; nyt on tuntoni puhdas, tehkää kuin tahdotte", sanoi Jäykkälän isäntä ja lähti pois. Näin sai Kasperi mielivaltaisesti kasvaa kaikissa vallattomuuksissa, eikä häntä kotona koskaan varattu siitä! Sentähden rupesi Kasperille karttumaan muitakin noita "maailman rannan" hyviä opetuksia.
Kun ihmisien ylistykset Kanniaisista kävivät kovin ylöllisiksi, silloin tavallisesti pois lähtiessään sanoi setä Juhon leski mutisten: "aikapa hänen näyttää". Vaikka setä Juhon leski ja hänen kotiväkensä noin ajattelivat, eivät kuitenkaan heidän aavistuksensa näyttäneet toteutuvan; päinvastoin näytti elämä Kanniaisella vakautuvan.
Auno poistui mennäkseen navettaan hoitamaan elukoita ja mennessään itsekseen sanoi: Sen Jertan aikapa kuluu kylässä. Aamiaiselta lähti eikä vieläkään näy tulevaksi. Huima raukka hänkin vielä. Neljäs luku. Neljä kuukautta oli Mikko hevosineen ollut pohjolan tukkityössä, kun Auno sai postista kirjoihin viedyn kirjeen, josta kotiin kävellessään luki: »Hyvä, aina muistossani pysyvä Aunoni.
Mutta aikapa nyt ihanteita ajatella ja niiden muodostelemista! Oli hän harjoittanut sitä tarpeeksi monta kertaa onnistumatta, kerran siihen kyllästyäkseen. Eikä hän nyt voinut käsittää sitä aikaansa, jolloin hän oli ajautunut seikkailusta seikkailuun, uhrannut niihin kaiken aikansa ja menettänyt niihin voimiansa. Kuinka toista onkaan nyt, kun ne siteet ovat lauenneet.
Miehet juttelivat kuin mitä muuta asiaa tahansa. Olisinpa luullut olevan hankalata saada niin iso ihminen väkisin venheeseen. Mikäs siinä, sanoi toinen. Kun kerran venheeseen sai, ja miksei olisi saanut vaikka kantamalla, ja potkaisi venheen koskeen, niin aikapa siinä enää pois hypätä. Vei onnekseen ja pitää. Ovat ennenkin pitäneet. Eikä se ole tässä teossa yksin.
Hän oli jo ruvennut toivomaan hyvää, toivomaan heille elämän parannusta, jonkatähden hän ei ollut isoon aikaan enään mutissut noita ennustavaisia sanoja: "aikapa hänen näyttää", mutta tuon tapauksen jälkeen mutisi hän ne taas aina silloin kuin kuuli ylistettävän Kanniaisen asukasten onnellisuutta.
Pian oli yleisenä puheena monessa pitäjäässä, ett'ei koko paikkakunnassa löydy Kanniaisen talon eikä miesten vertaa, mutta setä Juhon leski mutisi nyt tiheämpään kuin ennen: "aikapa hänen näyttää". Lauri oli nyt jo jotenkin vanhentunut. Päästäksensä elämän huolista vähemmälle, antoi Lauri pojallensa isännyyden talossa ja kaiken muun tavaran hoidon.
EERO. Aikapa siinä enään sanaakaan hiiskua, kun juoksevat, hännät lurpassa, kadonneen lampaan jäljessä. TUOMAS. Lystiä! Laula, Eero, laula, iloleikkiä lyödessämme. Laula Rajamäen rykmentistä, joka loiloitus ei anna tätä heittoa perään, vaan kestää meille vielä voitonvirreksikin ahon toisella rannalla tuolla. Laula Mikon ja Kaisan retkistä pitäjällä.
Päivän Sana
Muut Etsivät