Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
"Yhä tyynemmäksi lauhtuu myrsky," niin laulavat runoniekat, niin laulavat tytöt, "yhä kirkkaammaksi selkenee taivas, itä koristeleiksen hehkuvilla ruusuilla, päivän silmä säteilee yli maailman ja iloisena aukaisee nuori Eedit silmänsä, sillä niin herttaisen tyynesti nukkuu pienoinen hänen povellaan."
Sen paiste yhä kirkastuu ja heltyy helteheksi Ja taivon sini tummentuu ja lauhtuu lämpöseksi, Ja heinän hennot helpehet jo kiertyy kuorestansa Niin arkaillen kuin epäileis ne jättää piiloansa. Taas nousee kummun kukkaset kuin nousis kilpasilla Ja metsän laajan laulajat taas leijaa taivahilla, Ne viettää nekin lennossaan nyt laulujuhliansa, Ne kiistaa nekin keskenään nyt sulosoitollansa.
KORTESUO. Minä tapan sinutkin. Molemmat minä tapan. Pois, onneton, pois, siksi kuin hänen vihansa lauhtuu. Pois, pois! Te ette tapa Anna Liisaa, ettekä minua liioin. Asia ei sillä parane. JOHANNES. Ei parane enää millään. Kaikki on lopussa! Esirippu alas. KOLMAS N
Ehkä Luoja äänen heikon heidän vuokseen vahvistaa. »Ylös, joukko, yhteistyöhön! Kiinni köysiin joka mies, Kunnes lauhtuu myrskyilma, Kunnes vaaraton on ties! Nyt ei ole riidan aika, Vaan on yhteistoiminnan, Nyt voi surma vieraaks tulla, Viedä uhrit kuoleman!
Mutta katso: jos päätämme astua moiseen juoneen, niin lähteköön meistä kiireesti yksi tai kaksi tuon Viertolan kanssa keskustelemaan, ja luulenpa että hän viimeinkin lauhtuu ja päättää odottaa satoa huhdastamme; sillä häntä sanotaan kuitenkin vähän kelpomieheksi. TUOMAS. Sitä neuvoa kelpaa harkita. JUHANI. Kelpaa tosin. Onpa se neuvo kotoisin miehen kallosta, vaan ei hatsaleen ämmän pääkkösestä.
KUNINGATAR. Tuo hulluutt' on. Noin hetken raivoo hän, mut pian lauhtuu Ja lepää raukeena kuin naaraskyyhky, Kun poikasparin kullankarvaisen Se hautonut on eloon. HAMLET. Kuulkaa, herra; Mi syynä, että näin mua kohtelette? Teit' aina rakastin. Mut mitä siitä! Vaikk' koittais Herkuleskin parastaan, Ain' ulvoo koira, naukuu kissa vaan. KUNINGAS. Horatio hyvä, vaari hänest' ota.
Minä olen luonnostani kiihkeä, mutta kun minä katson sinuun, niin kaikki lauhtuu ja sammuu. Voit uskoa, kun sanon, että sinä olet ollut minulle kuin parantava ja rauhottava lääke kuumetta sairastavalle. Ja minä luulen että sinä olet minut kokonaan parantanut ja ratkaissut koko minun tulevan elämäni.» »En minä nyt ymmärrä sinua ensinkään. Mutta oletko sinä oikein todella ollut onnellinen?»
Eikö talvisää, Lumi, härmä, jää Tuhoksesi saa?» »Henki ylevä! Niinkö kysellä Kuolematon voi! Etkö Jumalaa Tunne korkeaa, Joka kaikki loi? Hän voi kukkasen Kautta pakkasen Ajan säilyttää. Talven kylmä sää Lauhtuu, lumi, jää Sulaa, lämpiää.» Katsos, ihminen! Kuinka kukkanen Elää, vihertää Kautta talvisen Kylmän, toivoen Kevään lämpimää. Henki, taivahan Lapsi korkean, Samoin tehkös, oi!
Kun sitä elää niin niukoissa oloissa kuin me, niin tuntuu ilahduttavalta, jos voi ystävilleen tarjota jotakin oikein maukasta. Eikö sinun tullut kylmä vetoisessa keittiössä?" "No niin, tänä aamuna siellä oli jokseenkin koleata. Ajattelehan, vesi oli sankoon jäätynyt. Kai meidän täytyy siirtää munalaatikko salin nurkkakaappiin, kunnes pakkanen vähän lauhtuu.
Sentähden minä, teidän molempain tuttava ja naapuri, olen koettanut parastani, estääkseni katastrooffia. Tosin ponnistelee Canzion sydämmessä koston himo, mutta uskonpa toki, että lauhtuu hänen kuuma mielensä, huomatessaan hieman mukailemista riitaveljensä puolesta.
Päivän Sana
Muut Etsivät