United States or Azerbaijan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sa hanhi, Sarumin jos kedoll' oisit, Kaakottain Camelottiin saisit juosta. CORNWALLIN HERTTUA. Mit', oletko sa hullu, vanhus? GLOSTER. Mist' alkoi riita? sano. KENTIN KREIVI. Ei mitkään vastakohdat toisiansa Niin inhoa, kuin minä tuota konnaa. CORNWALLIN HERTTUA. Miks on hän konna? Mitä on hän tehnyt? KENTIN KREIVI. Näkönsä vastenmielinen on mulle.
Totiset näin ma täällä miehet, katseet vakaiset, kasvot arvo-valtahiset; he harvoin haastoivat, mut äänin lempein. Siirryimme laitaan nurmen nuoren, siinä ol' avoin, korkea ja kirkas kumpu, min päältä nähdä heidät kaikki saattoi. Edessä aivan, kedoll' armahalla, minulle näytettiin ne suuret sielut, joit' iloni on olla nähnyt kerran.
Poissa nyt lääkärit on, Podaleirios ynnä Makhaon, haavan sai, majasuojassaan, minä luulen, on toinen lääkärin taitavan tarvitseis kipuhunsa nyt itse, 835 toinenp' Ilionin kedoll' ottelon raivoa kestää." Vastasi näin nyt hälle Menoition urhea poika: "Kunpa ma voisin vain; jalo Eurypylos, mitä teemme?
Monta jo tottakin näin sekä koin minä taistoja miesten, nähnyt en koskaan noin sotavoimaa suurta ja oivaa; miehiä kiitää kuin meren hiekkaa, lehtiä metsän 800 nyt kedoll' Ilionin joka puolta jo meit' uhatakseen. Hektor, sull' yli muist' on toimena nyt, mitä neuvon.
Näin hyväneuvoisesti hän haastoi heille ja lausui: "Nyt hyvin, ystävät, harkitkaa! Menemään minä neuvon 254 kaupunkiin, kedoll' ei, liki laivoja, valkenemista koin pyhän vartoamaan; on kaukana täält' omat muurit.
Mutta kun noin hänen keksi Lykaonin loistava poika joukkoja ahdistain kedoll' eespäin syöksyvän, kohta Tydeun poikaan päin hän tähtäsi kaarevan jousen; olkaan oikeahan, sovan kaarteeseen ota iski urhoa ryntäävää; läpi tunkihe kärkevä nuoli, hartiapuolt' ulos pisti, ja koht' uron tahrasi hurme. Raikuvin äänin huusi Lykaonin loistava poika: "Päin, urot Ilionin, päin, valjakonkiihtäjät aimot!
Totiset näin ma täällä miehet, katseet vakaiset, kasvot arvo-valtahiset; he harvoin haastoivat, mut äänin lempein. Siirryimme laitaan nurmen nuoren, siinä ol' avoin, korkea ja kirkas kumpu, min päältä nähdä heidät kaikki saattoi. Edessä aivan, kedoll' armahalla, minulle näytettiin ne suuret sielut, joit' iloni on olla nähnyt kerran.
Riensi akhaijit myös tasalaitain laivojen luota kaattuja ken hakemaan, ken tuomaan polttamapuita. Helmast' Okeanon syvän, verkkaan vierivän virran nousi ja tultaan juur' yli maitten Helios ampui, kun sovuss' yhtyivät kedoll' ulkona, kaattujen luona.
Yks valvoi kedoll' uutterasti, lastaan kielellä sillä laulattain, jost' isän on ilo ynnä riemu äidinrinnan. Taas toinen värttinätä väänsi, kertoi perheelle hiljaa kuulevalle tarut nuo Troijalaisten, Fiesolen ja Rooman. Cianghella, Lapo Salterello joku pidetty silloin yht' ois ihmehinä kuin nyt Cornelia tai Cincinnatus.