United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !
AINA. Ja sinä, Liisa armainen! LIISA. No ... niin... AINA. Te oikein hyvät olette Mua kohtaan. LIISA. Aina ansaitseepi sen; Sill' olet sinä hyvä neitonen. AINA. Mutt' onko maassa muutkin ihmiset Niin hyvät, armaat kuin te kumpaiset? Tiedusta vaarilta, en tiedä ma. AINA. Vaarilta! Hält' en vastausta saa. Ja mulle kun hän muista puhuu milloin On sanans aina sekanaiset silloin... Tiedätkös mitä?
Aamull' Idaios tykö laivain kaarevalaitain menköön, viestit Aleksandron, sodan syyn tämän, kuulkoot Atreun poiat hält', Agamemnon kuin Menelaos. Mielevän kuulkoot myös sanan, laata jo ett' asemelskeen sallisivat siks aikaa kuin väki vainajat polttaa. Sitten taas soditaan, kunis saattaa sallima vihdoin taistelon päätökseen, suo voittaa jompienkumpain."
Ryntääjää jopa Aineias kivell' iskenyt oiskin kilpeen tai kypärään, tuhon yltään torjua koittain, 289 Peleun poian miekka jo myös hält' ottanut hengen, mutta Poseidon, maan järisyttäjä, huomasi vaaran, kohtapa virkkoi näin jumaloille hän ainahisille: "Voi, jalon Aineiaan nyt kohtalo huoltani nostaa!
Hält' ammoin miekka herposi, hän kaatui taiston telminään, mut maine maansa loistoksi jäi jälkeen elämään; ja missä vaan hän mainitaan, hän sankariksi sanotaan; oi kallis sana: »sankari», kun saat sen maaltasi!
Kolmin riuhtaisuin vavisutti sen vartt', yhä voima yht' oli riittämätön; koki neljännell' yhä vielä Aiakon aaluvan peistä hän vääntää poikki, mut ennen ehtien luo elon miekallaan hält' otti Akhilleus; vatsaan iski hän näät navan viereen häntä, ja suolet suljui maalle, ja silmät yö korahuttavan kuolon peitti, mut rinnan päälle Akhilleus karkasi, riisui pois asun yltä ja näin sanan virkkoi, riemuten huusi: "Nyt viru siinä!
Mik' ompi harrastuksenne? EDGAR. Pirua häätää, tappaa syöpäreitä. LEAR. Sananen teille vielä kahden kesken! KENTIN KREIVI. Mylord, rukoilkaa häntä vielä kerran, Hält' uupuu järki.
Kas, Daja, tuolt' eikö tule luoksemme? RECHA. Hält' on hän aivan varmaan eksynyt. NATHAN. Ei toki. RECHA. Noin vitkaillen ei Daja muutoin saapuis. NATHAN. Hän vielä ei lie meitä huomannut. RECHA. Nyt huomaa hän. NATHAN. Ja rientää alkaa, katsos. Vaan tyynnä, tyynnä ole! RECHA. Tahdotteko, ett' oisi tyttärenne tyynnä nyt?
On meille kylliks, että juutalainen on rikas, olkoon sitten enemmän tai vähemmän juutalaista hänessä! SALADIN. Hält' ethän, sisar, ottaa aikone omaansa väkivalloin? SITTAH. Niin, min katsot sä väkivallaks? Tulen, miekan käytön? Ei, ei! Jo eikö oma heikkoutensa heikolle ole kyllin väkivaltaa? Nyt haaremiini käy vain kanssani, saat kuulla laulajatarta, jonk' ostin ma vasta eilen.
Vaan kovin julmistui sydämessään suuri Poseidon, noin pojanpoika kun hält' oli taistoon kaatunut tuimaan, riensi akhaijein luo majaleiriin, laivojen ääreen kannustaakseen kaikkia päin tuhoks iliolaisten. Keihäskuulupa Idomeneus hänet kohtasi tullen viemäst' ystävätään, joka juur' oli kamppaelusta poistunut, polventaipeessaan terän vaskisen vamma.
Käyköön koittelemaan mies miestä jo vaskisin peitsin!" Virkki, ja kiiti jo hält' ase ankara kilpeä kohti valtavan suurta; se vankuen soi, kun päin kävi keihäs.