United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ne olivat enimmiten vanhoja merimiehiä ja laivanveistäjöitä, jotka eivät enään jaksaneet työtä tehdä; heidän äänensä oli karhea ja sekainen, kyyryselkäisiä ja kuuroja olivat tavallisesti myöskin. He kävelivät vitkaillen pitkissä, paksuissa sarkanutuissa, lyhty vasemmassa kädessä, iskien raskasta piikkisauvaa katukivihin, jotta heidän lähestymisensä jo kaukaa kuului.
Kas, Daja, tuolt' eikö tule luoksemme? RECHA. Hält' on hän aivan varmaan eksynyt. NATHAN. Ei toki. RECHA. Noin vitkaillen ei Daja muutoin saapuis. NATHAN. Hän vielä ei lie meitä huomannut. RECHA. Nyt huomaa hän. NATHAN. Ja rientää alkaa, katsos. Vaan tyynnä, tyynnä ole! RECHA. Tahdotteko, ett' oisi tyttärenne tyynnä nyt?
Hektorin viel' eläessä jo noin koton' itkivät häntä, sillä he jälleen ei hänen luulleet kamppaelusta käyvän akhaijien kätten alt', ei ankaran voiman. Viipynyt vitkaillen Paris ei katon korkean alla, vaan sopavasket kun taesorjat saanut ol' ylleen, niin läpi kaupungin hän kiitävin askelin riensi.
Ei toki viipyen, vitkaillen vikapäitä me oltu, kons' asun Patroklolt' urot ottivat iliolaiset, vaan jumal' ylhäpä löi, hiussorjan kantama Leton, maahan ryntääjän, iso jott' ois Hektorin maine. Kilvata läntisen kanssa me voimme, jot' ei nopeampaa mainita kiitämähän ketäkään; mut on kohtalo säännyt, ett' ikivalta ja mainen mies sinut sortavat surmaan."