United States or Guinea-Bissau ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hektorin viel' eläessä jo noin koton' itkivät häntä, sillä he jälleen ei hänen luulleet kamppaelusta käyvän akhaijien kätten alt', ei ankaran voiman. Viipynyt vitkaillen Paris ei katon korkean alla, vaan sopavasket kun taesorjat saanut ol' ylleen, niin läpi kaupungin hän kiitävin askelin riensi.

Virkkoi noin hän veljelleen; tämä muutti jo mielen, oikea kosk' oli neuvo, ja malttihe. Koht' ilomielin kumppanit riisuivat hänen varreltaan sopavasket. Vaan nyt Nestor nousi akhaijeja noin puhutellen: "Voi, suru suuripa totta jo koituu maalle Akhaian!

Hektorin varttapa nuo sopavasket varjeli sorjat, jotka hän kaataissaan Patroklon ol' ottanut saaliiks; siit' iho vilkkui vain, solisluu miss' olkahan kaulan yhdistää ja mik' on arin hengenpaikkoja aivan.

Tuoll' Aineias käy, sopavasket välkkyvät yllään, Peleun poikaa päin, soi intoa hälle Apollo. Vaan kera tulkaa kaikki, me pois hänet koht' ajakaamme; 119 tai joku käyköön meistä nyt luoksi Akhilleun aimon, voimaa antakohon sekä rintaan rohkean tiedon, että hän ylhimpäin on lempimä kuolematonten, vaan vähänvoipia ett' ovat nuo, jotk' iliolaisten suojana olleet on sodan, surman tanterehella.

Häntä nopsat seurasivat kero-otsat abanttien urhot, aikoen mielessään tanakeihäin ruhtoa rikki vastaanottelijain sopavasket, rintojen varjeet; neljinkymmenin nää kera keuloin seurasi tummin.

Kohtapa sorjemp' on sota heistä jo kuin kotimatka laivoin kaarevin laskettaa sulo-syntymämaahan. Niinkuin kulkeissaan kulo metsää vie mitatonta vuoren harjanteella, ja loimottaa kajo kauas, niinpä nyt ryntääjäin luvutonten loi sopavasket säihkyvän välkkeen, kaikk' yläilmat, taivahat täyttäin.

Vaan sopavasket välkkyvät yltään ottivat kaikki ja riisuivat hevot hirnuvat irti, nopsan Akhilleun laivan luo luvutonna jo maahan istuivat, ja hän laati nyt peijais-atrian runsaan.

Vaan jumal' ankara tuost' ei tyyntynyt, vaan tuli jälkeen mustine vyöryineen, sotimasta Akhilleun aimon aikoen tauottaa, tuhost' auttaa iliolaiset. Keihäänkantaman verran eell' oli Peleun poika, kotkana kiiti, jok' ilmojen on eräniskijä tumma, kaikkien lintujen voimakkain sekä lentäjä nopsin; moinen häll' oli vauhti, ja ryntäillään sopavasket kalskuivat kamalasti; ja väistyen riensi hän syrjään.

Nytp' asun riisui hält' Agamemnon, Atreun poika, sorjat vei sopavasket akhaijein korjata talteen. Tuonp' uros kuulu Koon, Antenorin poikia vanhin, keksi, ja silloin tummentui näkö silmien hältä tuskaan tuimelevaan oman veljen kaatumisesta. Syrjäst' astui päin näkemättä hän Atreun poian, iskien peitsellään käden kyynärtaipehen alle, jott' ulos tunkeutui läpi mennen välkkyvä vaski.

Ensimmäisnä hän kääntyi, vaan ase Atreun poian hartiakuoppaan kiiti, ja rinnast' ulkoni kärki. Kaatui mies rytinällä, ja kalskuen soi sopavasket. Faiston surmasi Idomeneus, mehumailt' oli Tarnen saapunut Maioniasta hän, Boros-sankarin poika; juuri kun nousi hän vaunuilleen, olan oikean taakse keihäskuulun Idomeneun kävi valtava peitsi; vaipui vaunuiltaan uros, hänet kaamea peitti.