Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
KONRAD. Nämäthän oli teidän onnen-arpanne tällä tiellä; mutta saattaa se myöskin teille monta haittaa ja vastusta. FOKAS. Ilmase minulle kaikki. KONRAD. Katsokaat, teidän puolisonne alat siellä voimallisena kotkana väikkyy ja vallitsee teidän ylitsenne! FOKAS. Mitä sanot? Minä kotkaksi, kurja kananen? FOKAS. Hän vallita minua?
Voi, kun loit minua, Luoja, Kun et luonut lentäväksi, Kotkana kohoavaksi, Lintusena liikkuvaksi! Oisko linnun lentoneuvot Kohottimet kotka-linnun, Saisin siivet hanhoselta, Kurjelta kulettimensa; Sitte siiville rupeisin, Lenteleisin, liiteleisin Kulkisin ma kullan maalle, Asunnoille armahani.
Puhu, tuuli, nyt siipeen ja purjeeseen, ma kotkana käyn yli vyöryvän veen; lokit jäljessä kirkuen kiitää. Alas aaltoihin nyt älyn arkinen työ! Kenties karit purteni pirstaksi lyö; mut sorjaa *on* laineilla liitää! hajamielisenä, ajatuksistaan heräten. Vai laulua? Se Lindin kuoro on, harjoittaa huomiseen se ilohon! GULDSTADILLE, joka tulee ulos päällystakki käsivarrella.
Miettiessä työtä jo luulee kotkana liitelevänsä ilmassa; luulee voivansa siirtää maapallon radaltaan mutta kun työ on pantava toimeen, niin jo heikkenee ja väsyy. Minä ai'oin rohkaista häntä, mutta hän viittasi kädellään ja koottuansa kaikki piirroksensa hän heitti ne sohvalle. Jos olen kärsivällinen, niin minusta tulee jotakin, lausui hän parrassaan: joll'en, niin jään keskeneräiseksi.
Vaanp' ei ole kullallani, Ei ole suu suen veressä, Käet käärmehen talissa, Kaula kalman tarttumissa; Suu on rasvasta sulasta, Huulet kun hunajameestä, Käet kultaiset, koriat, Kaula kun kanarvan varsi. Oisko linnun lentoneuot. Voi, kun loit minua luoja, Kun et luonut lentäväksi, Kotkana kohoavaksi, Lintusena liikkuvaksi!
Vaan jumal' ankara tuost' ei tyyntynyt, vaan tuli jälkeen mustine vyöryineen, sotimasta Akhilleun aimon aikoen tauottaa, tuhost' auttaa iliolaiset. Keihäänkantaman verran eell' oli Peleun poika, kotkana kiiti, jok' ilmojen on eräniskijä tumma, kaikkien lintujen voimakkain sekä lentäjä nopsin; moinen häll' oli vauhti, ja ryntäillään sopavasket kalskuivat kamalasti; ja väistyen riensi hän syrjään.
Rynkäisi nyt Tuomas julmistuen ylös ja karkasi kotkana kohden Eeroa, mutta Juhanikin kiirehti puolustamaan nuorinta veljeänsä. Siitäpä nousi nyt yleinen kärhämä, jonka vilinässä palava päre viskattiin parvelta alas laattialle. Siellä se pian, veljesten huomaamatta, viritti olkihin vilkkaan tulen.
»He ovat taistelleet Jumalan oman asian hyväksi, pyhän uskon puolesta», sanoi nainen ja hymyillen katsahti alttaritauluun. »Jotakin pitää hänenkin tekemän.» »Niin, mutta se on tapahtuva hiljaisuudessa. Hän ei saa uhrata kuohuvaa vertansa taistelussa, ei lentää kostavana kotkana maan vihollista vastaan. Hänen tiensä on rauhan tie ja muut taistelevat hänen edestänsä.»
Munan sanoi kulkevansa kuin teiri, mutta ei siitä huolinut, toinen kuin metso, mutta ei metsokaan kelvannut; mutta kolmas tuli kotkana, ja sen selkään istui. Tuskin oli liikkeelle lähdetty, niin jäi hattu taipaleelle. »Pysäytä, hattu putosi!» pyysi hän. »Ei ole aikaa kääntyä, jo on seitsemän kirkon ohi tultu», sanoi kokko, ja samassa oltiin kotona.
Päivän Sana
Muut Etsivät