Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. toukokuuta 2025
Päästä nyt tänne pääripasi, pujota puraisimesi, heitä harvat hampahasi, liitä leukasi leveät! Eläkä pane pahaksi, jos meille mikä tulisi, luien luske, päien pauke, kova hammasten kolina! "Jo otan nenän otsolta nenän entisen avuksi; en ota osattomaksi enkä aivan ainoaksi. "Otan ma otsolta korvan korvan entisen avuksi; en ota osattomaksi enkä aivan ainoaksi.
»Muistan tok'», sanoi Hanna, »eipähän minulla muuta iloa tule olemaankaan». Salmela palkitsi häntä suuteluilla. »Mutta tiedätkö, armas, mitä sinulta vielä pyytäisin?» Hän pani toisen kätensä Hannan kaulan ympäri, nosti toisella hänen leukaansa ylös ja katsoi häntä syvälle silmiin. »Lupaatko täyttää?» »Jos vaan voin. Mitä se on?» »Elä käy varsin paljon seuroissa, eläkä tanssi.
Miten voit sinä antaa viattoman lapsen kärsiä, niinkuin minun poikaraukkani on kärsinyt, ja kuitenkin vaatia meitä sanomaan sinua hyväksi ja rakasmieliseksi?... Parempi on olla uskomatta, tuntematta sinua, jotta pääsisi sinua vihaamasta..." "Vait, Erland!" kuiskasi Lovisa, "elä puhu, eläkä ajattele noin, sinä kadotat Yrjön kaksinkertaisessa merkityksessä, jos otat surun tuolta kannalta!
Heitä toki pois ne ajatukset, eläkä puhu niistä kellekään. Minkä ajatuksilleen taitaa, sanoi Viija. Ja enhän minä toki näistä puhukaan muille kuin sinulle. Pitäisi niitä sellaisia ajatuksiakin kartella, että näet olisit niin halpaan sijaan joutunut kuin sanoit, neuvoi Liisa. Ja eiköhän siinä auttaisi Jumalaan turvautuminen, niinhän se rovasti rippikoulussa neuvoi, etkö muista.
Ja niinpä hän, kun Issakainen jatkoi kehumistaan, siinä työssään jo tavanmukaiseksi vastaväitteiksi, oikeastaan kuherteluksi, muka ynseili: »Eläkä tuossa kehu! Ei sitä miehillä kuitenkaan ole sen suurempia kuin jotta ... onhan vain housut jalassa!»
Elä vainen, sulho rukka, Kiellä neittä kellarista, Elä aitasta epeä; Ei neittä ison koissa, Eip' on kielty kellarista, Tok' ei aitasta evätty. Puolusta neittäsi. Ellös meiän neioistamme, Ellös sie pahoin pielkö; Seiso seinänä eessä, Pysy pihtipuolisena, Elä anna anopin lyöä, Eläkä apen torua, Elä vierahan vihata.
Elä sinä nyt, rakas Antero, elä sinä nyt sitä ajattele eläkä siitä välitä. Minä istuin tässä äsken ja kuulin kaiken. Vai sinä kuulit no sitten Ja jos en olisi kuullutkaan ja Antero viittasi päällään Handolinin huoneeseen päin. Niin, niin, semmoistahan se on voi, voi, että sen nyt piti näin sattua nyt juuri vaan mitäpä sitä enää kiellän. Ja tapahtuuko sitä usein? Mitä?
RIIKKA. Enkä tiennyt, kah! En tiennyt enempää kuin sinäkään. Eläkä tuossa nyt intoile turhanpäin. KORTESUO. Mutta äitinä sinun olisi pitänyt tietää, millä jäljillä tyttäresi on. RIIKKA. Mistäpä minä osasin semmoista ajatellakaan. KORTESUO. Huomaahan sitä, kun kerran on silmät päässä. RIIKKA. Etpä tuota huomannut sinäkään. Yhden verran hän oli sinun nähtävissäsi kuin minunkin.
Sitte sinne saatuasi, tultua kivitupahan elä kuku kulkullasi, kalju kaulavarrellasi: kukkuos kiven kamulla, lapattaisen laulamalla! Eläkä ähkeä isosti, kivenpuussa puhkaele, ettei appi arveleisi, anoppi ajatteleisi ä'issäsi ähkeävän, syämissäsi sysivän! "Seulo jauhot siepottele, kanna kannella tupahan! Leivo leivät leppeästi, vastoa ani visusti, jottei paikoin jauhot jäisi, toisin selkeät seokset!
MAIJU. Mitä varten toinen asia? Joko minä olen lapsi, taikka minä en ole lapsi ELISABETH. Eläkä nyt intä siellä suotta. Katsotaanpas tätä mattoa. Mutta hyvänen aika täällähän on vielä ommeltavaa kuinka ja paljon. MAIJU. Puolessa tunnissa se on tehty. ELISABETH. Ehkä minä tämän otan huostaan. MAIJU. Ei, mamma antaa tänne, kyllä minä sen itse lopetan. ELISABETH. Mene sinä ennemmin asialle.
Päivän Sana
Muut Etsivät