Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025


CASSIUS. En soimaa, ettäs Caesaria kiität, Vaan meillä mitä yhteist' on sun kanssas? Tahdotko ystäviämme sa olla, Vai tietämmekö käymme ilman sua? ANTONIUS. No, kättähän jo löin; mut horjahdin, Kun Caesariin ma katsoin. Ystäv' olen Ma teille kaikille ja lemmin teitä Toivossa että syyn saan tietää, miksi. Ja missä oli vaarallinen Caesar. BRUTUS. Tää hurjaa näytelmätä olis muutta.

ENOBARBUS. Mutta niinhän me surmaamme kaikki naisemme. Näemmehän jo, kuinka pieni epäkohtelu on hengen päälle käypä; jos heidän nyt täytyy erommekin kestää, niin on kuolema varma. ANTONIUS. Mun täytyy täältä päästä. ENOBARBUS. Jos siihen on pakottavat syyt, niin kuolkoot naiset.

Vietettyään Kalmarissa iloisen päivän erään sinne sijoitetun suomalaisen upseerin seurassa, joka oli vanha ystävä sodan ajoilta, palasi hän Tukholmaan, sydämessään vakuutettuna siitä, ett'ei ollut asiassaan onnistunut huonommin kuin muutkaan ne herrat, jotka olivat lähteneet ajamaan takaa jesuiitti Antonius Macedoa.

CLEOPATRA. Niin kyllä, niin: Antonius yksin saattoi Antonion voittaa; mut voi kuitenkin! ANTONIUS. Egyptitär, ma kuolen, kuolen! Hetken Vain tässä kalmaa viivyttelen, kunnes Viimeisen tuhansista suuteloista Huulilles painan. CLEOPATRA. Min' en tohdi, armas. Suo anteeks, rakkahani, min' en tohdi; Tapaavat mun. Tuo onnirikas Caesar Ei voittosaatollensa koristusta Minusta saa.

Mut kuulkaahan, teit' odottaa Antonius; Ma oisin voinut uutiseni säästää. ENOBARBUS. Ei siitä apua; mut menneeks olkoon. Antonion luokse minut saata. EROS. Tulkaa. Kuudes kohtaus. Rooma. Huone Caesarin talossa.

BRUTUS. Hyvät kansalaiset, yksin Mun mennä antakaa, ja pyydän, jääkää Antonion luo ja kunnioitus suokaa Caesarin ruumiille ja puheelle, Jonk' Antonius meidän luvallamme Pitääpi ylistykseks Caesarille. Rukoilen ett'ei muut kuin minä lähtis, Ennenkuin Antonius on puhunut. 1 KANSALAINEN. Seis! jääkää! Antoniota kuulkaamme. 2 KANSALAINEN. Hän puhe-istuimelle astukoon; Me kuullaan. Ylös, jalo Antonius!

Hyvästi, rouva! Käyköön mun jos kuinkin, Tuoss' soturin on muisku! Minä nyt sun jätän Kuin rautamies. Ken taisteluhun mielii, Mua seuratkoon! Tien näytän. Hyvästi! CHARMIANA. Huoneisiinneko mielitte? CLEOPATRA. Mua tue! Kuin sankar' astuu hän. Tää suuri sota Jos päättyis miekkasilla heidän kesken! Antonius silloin mutta nyt no, tule! Viides kohtaus. Antonion leiri Aleksandrian luona.

Antoniota äsken palvelleita On meidän armeijassa tarpeeks asti Vangitsemahan häntä. Käske se. Väkemme kestitse; on varaa meillä; Se on sen ansainnut. Antonius parka! Toinen kohtaus. Aleksandria. Huone hovilinnassa. ANTONIUS. Tapella kanssani ei tahdo? ENOBARBUS. Ei. ANTONIUS. Ja miksi ei? ENOBARBUS. Hän varmaan luulee, että. Kun häll' on kymmenesti suuremp' onni, Hän kymmentä myös vastaa.

Caesarin säännös lukea sun täytyy. ANTONIUS. No, malttukaa ja hiukan varrotkaa! Erehdyin, kun sen kerroin. Pelkään että Ma loukkaan noita kunnon miehiä, Jotk' iski puukkons' Caesariin; niin, pelkään. 4 KANSALAINEN. Kunnonko miehiä! He pettureit' on. USEAT. Lue säännös! lue testamentti! 2 KANSALAINEN. He konnia ja pettureit' on. Säännös! Lue säännös! ANTONIUS. Siis sitä lukemaan mua pakoitatte.

ANTONIUS. Ett' orja, joka ottaa juomarahaa Ja sanoo »kostjumala!», hyväillä Sun kättäs saa, mun kisaystävääni, Jok' on vain suurten henkein valtaleima! Oo, jospa Basanin nyt vuorell' oisin, Pahemmin mylvisin kuin karjalauma! Syy mull' on raivota; nyt korupuhe Ois samaa, kuin jos uhri hirsipuussa Hyvästä työstä pyöveliä kiittäis. 1 PALVELIJA. Tarpeen mukaan, herra. ANTONIUS. Parkuiko?

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät