United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
MAECENAS. Jos viehättää voi siveys, somuus, äly Antonion sydäntä, niin onnen osa On Octavia hälle. AGRIPPA. Lähtekäämme. Enobarbus hyvä, vieraakseni jääkää Tääll'olo-ajaksenne. ENOBARBUS. Nöyrin kiitos! Kolmas kohtaus. Seutu sama. Huone Caesarin asunnossa. ANTONIUS. Maailma ja mun suuret tehtäväni Poveltas joskus riistää mun. OCTAVIA. Sill'aikaa Rukoilen polvillani jumalia Sun puolestasi.
Kartanon herra käski minun tulla Teidän luoksenne pyytämään Teitä tulevana perjantaina tulemaan talooni, mihin myöskin herra ja metsäherra silloin saapuvat, koska metsälohko vielä on annettava minulle lisäksi. Tehkää siis hyvin ja tulkaa vähäksi ajaksi vieraakseni. Te olette minun naapurimieheni, ja minä toivon voivamme elää hyvässä sovussa.
"Olen lähettänyt Rooman sataman edustalle ja Regiumin tienoille laivastot, joiden mukana on kaksikymmentätuhatta miestä. Ne antavat työtä goottien eteläiselle armeijalle." Cethegus hämmästyi. Se oli taas yllätys. "Valitse nyt", sanoi Narses, "jäätkö alipäällikökseni tai vieraakseni. "Muuta mahdollisuutta ei ole." Cethegus tajusi asemansa. Hän oli alipäällikkö tai vanki.
Ylevä, uljas Hector, tervetullut! Sua pyydän, että päällikkömme luota Mun vieraakseni tulet telttaani. ACHILLES. Ei, minä tulen eteen; seis, Ulysses! Nyt kyllin olen katsellut sua, Hector, Terävin silmin sua tutkinut Ja jäsen jäseneltä tarkastellut. HECTOR. Achilles tuoko? ACHILLES. Niin, Achilles olen. HECTOR. Seis, hiljaa, että katsella sua saan. ACHILLES. No, katso kylläkses.
CANZIO. Ei; matkani on kulunut rauhallisesti, ilman yhtään vaaran tarjoumusta. Mutta tiedä, Claudio, että kotolinnani tuossa tuntuu nyt silmissäni ankaran kylmäksi. CLAUDIO. Kuinka taidat sanoa niin sun kehdostasi, lapsuutesi kultasista tienoista? CANZIO. Mitä sanon, sanon sydämmeni pohjasta. Mutta jättäkäämme tämä ja lähtekäämme eteenpäin. Sä tulet mun vieraakseni tänä iltana.
Sanoisit minulle, onnellinen, sattuiko sinulle jossakin, joskus tuokio onnen täydellisen. Niin ei koskaan sattunut minulle. Nytkin tosin ruusujen alla juhanuksena vieraakseni minä onnea kosin. Onkin onnea kyllä, onnen kultia taskullinen. Sentään puuttuu yks onnen muru, pienen pieni, mut varsin tärkeä, sillä sen puutteessa kaikki puuttuu ja onnesta voi tulla suru.
»Niin kyllä, aivan oikein, mutta av ». Hän nousi istualtaan. »Minun on pyytäminen anteeksi, että otin teidät vastaan täällä. Olen tapani mukaan ollut täällä erästen hoidokkieni ja tarvitsevain tavattavissa, mutta kenties saan pyytää teitä vieraakseni sisään.»
Kolmas kohtaus. Lontoo. Huone kuninkaanlinnassa. BUSHY. Surette liikaa, rouva kuningatar. Kuninkaast' erotessa lupasitte Unohtaa kaikki pahoittavat huolet Ja iloisella mielin olla aina. KUNINGATAR. Kuninkaan mieliks tein sen; omiks mieliks En sitä voi; mut muut' en syytä tiedä, Miks tuskaa vieraakseni tervehtäisin, Kuin että hyvästi mä jätin vieraan Niin rakkahan kuin rakkaan Richardin.
Tarkoitan, että Nils Lykke ei tullut ainoastaan tanskalaisena valtioneuvoksena tai Pietari Kanslerin liittolaisena vieraakseni. Erehtyisinkö, jos kuvittelisin teidän siellä Tanskassa kuulleen yhtä ja toista, joka sai teidät uteliaaksi ja haluamaan lähemmin tuntea
Sinä siunattu syksyinen Hämärikkö, sinä ihana talvinen yö, sinä pohjolan pimeys, joka päästät tähdet taivaalla tuikkamaan, panet pohjan tulet palamaan, näytät tietä taivaitten perille, jota ilman ei joulukaan joululle tuntuisi, ei ihmiskunta Luojalle kiitoksensa uhritulia sytyttäisi, joka vapautat mieleni aineen aherruksista ja annat minut taas itselleni takaisin ilolla otan sinut taas vieraakseni ja kaiholla heitän sinulle hyvästini, kun pitenevä päivä ja kesäinen Koitar sinut karkoittaa.