United States or Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
HERTTUATAR. Mun poikaniko sinä olet? RICHARD. Olen; Luojalle, isälle ja teille kiitos. HERTTUATAR. Maltilla siis mua maltitonta kuule. RICHARD. Minuss' on hiukka teidän luonnettanne: Se moitteen äänt' ei siedä, rouvaseni. HERTTUATAR. Oi, suo mun haastaa! RICHARD. Kyllä; olen kuuro. HERTTUATAR. Ma puhun lempeää ja hellää kieltä. RICHARD. Ja lyhytt', äiti hyvä, mull' on kiire.
Suloinen kevät-aurinko valaisi niin ystävällisesti hänen kasvojansa. Tämä oli enemmän kuin mitä Akselinpoika olisi voinut odottaa tässä veriselle kostolle vihityssä asunnossa, ja Akselinpoika kantoi luonnon tutkimattomalle Luojalle lämpimän kiitoksensa tästä armosta, kun samassa sulosointuisa ääni kuului hänen päänsä päältä. Sen äänteet olivat taivaallisia säveleitä Akselinpojan korvissa.
Kymäläisen parhaimmissa runoissa "Kiitos Luojalle hyvästä vuoden tulosta" ja "Punkaharjusta" ilmestyy erinomaisen vieno luonnon ihailu ja lämmin uskonnollinen tunne, ja hän voittaa näitten tunteitten ilmituomisessa muut talonpoikaiset runoiliat.
"Ethän toki tahtone mestaroida Jumalan säädöksiä?" kysyi pappi. "Aiotko sinä sanoa Jumalalle: se ja se on oikein, ja sen olet Sinä luvannut, mutta sitä tai sitä et Sinä saa tehdä? Tahtooko savi opettaa savenvalajaa? aikooko luotu määritellä lakia Luojalle?" Bård tunsi häpeävänsä; "ei, ei, ei niin," sanoi hän, "mutta minä en ymmärrä " "Ymmärrä! ymmärrä!" matki häntä pappi pyhässä harmissaan.
"Herra Bede on vienyt myötänsä kaiken ilon", sanoi hän, "kosk'ei kukaan sanaakaan virka, ei hyvää eikä pahaa. Näin suuren onnen kohdatessa pitäisi kuitenkin olla jotakin sanottavaa, ja osoittaa kiitollisuutta Luojalle. Eikä tämmöinen onni kohdannut edes minua, vaikka raamatussa löytyy niin monta lupausta leskille, vaan ei ainoatakaan vanhoille piioille!"
Emme ole niin paljon viisaammat vanhempiamme, että meidän tarvitsee poiketa heidän tieltään. Tietysti pitää uskonnon asua sydämmessä ja tunkeutua koko elämäämme, mutta estääkö tämä uskonnon ulkonaista jokapäiväistä kunnioitusta ja palvelemista, jota meidän tulee osoittaa kaiken Luojalle. Meidän aikanamme on tullut tavaksi moittia kaikkia muotoja ja kohottaa hengen täydellisyyttä vastapainoksi.
"Vastahan olette neljänkymmenenneljän vuoden vanha, kuten äsken kuulimme." "Ikäni ei ole esteeksi, sen kyllä tiedän, eikä terveyskään, Luojalle kiitos. Mutta rahat nepä ne ovatkin jo tiessään", huokasi Mäentausta. "Mihin ne ovat juosseet?" kysäsi Elli. "Eivätkö ne ole pankissa tallessa, kuten" "Niin, ne olivat.
Onneksi aallot olivat kuitenkin, Luojalle kiitos! vain toiselta laidalta, sillä jos niitä olisi tullut ristiin kuten viime myrskyn aikana, hän olisi joutunut kärsimään vielä enemmän. Kun hän ei auringon noustessakaan vielä nähnyt São Miguelin saarta, hän päätti palata Santa Marialle koettamaan, eikö hän vielä saisi takaisin miehiään, venettä, ankkuriköyttä ja sinne jäänyttä ankkuria.
Puutarhassa omenapuun alla istui, kädet sylissä, Liisa, Ojamyllärin emäntä, ja hänen silmiinsä kuvautuivat viimeksi kuluneet elämän vuodet, erittäinkin nykyiset, jotka olivat tuoneet niin paljon tuskaa ja vaivaa, ristiä ja kyyneleitä. Tuomen latvassa raksutteli kaksi rastasta ja avaruudessa nousi leivonen taivaan puoleen, Luojalle ehtookiitosta laulamaan.
Wiipurissa 1844. Ensimmäinen kolmas lai. N:o 13. Pieniä Runoja. Jak. Juteinin Kirjoista. Wiipurissa. 1844. Lääkitykset. Ensimmäinen rikos. Waroitus Matka miehistä, Jäniksen walitus sykfyllä. Hewoisen huokaus Luojalle. Kysymys. Kannustajat. N:o 14. Huwitus-Lauluja. Jak. Juteini. Wiipurissa. 1844, Työ ja ilolaulu. Mies. Isän ja pojan laulu. Elämä. Suosio. N:o 15. Rakkauden Lauluja. Jak. Juteini.