United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin uskoo hän, koska miellyttää häntä uskoa niin. VARRO. Jumalan rauha teille, hyvät ystävät! Eikös niin? CLAUDIO. Niin on. VARRO. Vallan niin! Kuinka on laitas nyt? Oletko jo saanut hieman lystiä? CANZIO. Minä en tahdo lystäillä. VARRO. Tahdo! Mitä tahdot sinä sitten? Ripustella huulta? CANZIO. Se ei ole tapani. VARRO. Kyllä minä sinulle tavat näytän, minä. CANZIO. Miksi ravistelette olkaani?
RACHEL. Olethan kiltti nyt. Mutta anna meille kiireesti tieto; sillä tässä asiassa olen kovin utelias. CANZIO. Mutta lupaathan kuultella rauhallisna. RACHEL. Vallan rauhallisna. CANZIO. Mariamne, lupaathan sinäkin maltin tyynellä katsannolla kuultella mitä sanon? MARIAMNE. Sen lupaan. CANZIO. Ja suot mun vakaasti tyhjentää poveni aina pohjaan asti? MARIAMNE. Sen teen.
Siellä he jo seisovat, siellä Rachel, Mariamne ja Claudio valkeissa, kimmeltävissä vaatteissa ja helluntai-lehdistä seppelit päissä hymyilevät mua vastaan ja viittavat mua luoksensa armiaasti. Minä tulen, tulen kerran, väkivalloin! GIOTTI. Nyt hiljaa, mies! CANZIO. Kuinka on? GIOTTI. Mies horjuu, aatoksensa kaataa hänen. Tahdotko käydä lepoon? Vasta minua. Canzio!
CANZIO. Mariamne, minä tiedän, että on sinulla Jumala, jota rukoilet, palvelet ja kunnioitat. Noo, onhan tämä koreata. Sinulla on Jumala, Jumalan-
Sano! CANZIO. Pois, sisäreni! MARIAMNE. Mitä ennustit sinä? RACHEL. Se käy siis toteen. Voi Canzio! kuinka taidat runtoa sydämmiämme näin, ja juuri kohtaamisen hetkellä? CANZIO. Sen olen tehnyt, armottomasti olen sen tehnyt. RACHEL. Miksi teet sen? Mutta jos sun sydämmes päivieni kulta-aarnioksi määrään, niin kuoletan nämät kaksi sydäntä tässä. Mihen käännyn siis?
Sinä kalvenet hirmuisesti, mutta seisotpa kuitenkin niinkuin sankari. Minä kiitän sinua. CANZIO. Ystäväni, mitä sanoit? CLAUDIO. Kaikuuko jo niin vaisusti ääneni, ettes kuule mitä sanon. CANZIO. Minä kuulen. Mutta miksi et sanonut tätä ennen?
RACHEL. Onko kaikki käynyt matkallasi hyvin? Oletko terve? Oletko onnellinen, mun armas Canzioin? CANZIO. Tähän kaikkeen, sisäreni, taidan vastata myöntäen. RACHEL. Mikä ilon hetki! CANZIO. Niin, olkaat tervehdityt! Ole tervehditty Rachelini, ole tervehditty Mariamne, sinä aina tyyni impi! Mutta miksi niin tyyni ja vakaa tälläkin hetkellä? Noo, lainehtiihan toki sun ihana poves.
Toinen Näytös Marcia istuu divaanilla. PALVELIJA. Teitä, meidän huoneemme ylevä vieras, pyytää herrasväkeni tulemaan seuraansa lystihuoneeseen alhaalla puistossamme. MARCIA. Ken on käskenyt sinun tulemaan? PALVELIJA. Herra Canzio; mutta se on myös naisten toivo. MARCIA. Suokoon herrasväkes anteeksi, että pyydän saada ollakseni yksin. Saata takasin minulta se sana.
CANZIO. Pois tämä kummitus myös, tämä suolapatsas, jonka katsanto on mielelleni vaivaksi. Mene, sisäreni! MARIAMNE. Rachel, tule. RACHEL. Tässä on meidän hyvä seistä. MARIAMNE. Voi sinua aina itsepintaista! Tule! ANGELO. Fröökinäni, koska teidän kohtasin tässä ensimäisen kerran, niin annoitte minulle aivan suosivasti käsivartenne; suokaat minulle sama kunnia kerran vielä.
CANZIO. Ei yhtään hyvin. RACHEL. Samoin neito Rachel. Hänen ... hänen ... totuutensa täällä päässä on tullut vähän isketyksi. Niin, nyt ei ole hyvin. ANGELO. Niin ilmoittaa puheensa. CANZIO. Mutta syytä, syytä, muistelleekko hän sitä? Rachel, mikä saattoi matkaan tämän häiriön tuossa sievässä päässäs? RACHEL. Lelee, lelee!