United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja pihamaalla oli sama kesäinen puolipäivän hiljaisuus ja rauha. Ei eloa, ei ihmisiä. Ainoastaan kaksi vanhaa kanaa ja laiha kukko siinä kartanolla hääräili. Sakari pysähtyi niiden menoa tarkkaamaan. Miten mielenkiintoista! Vanhempi, laihempi kana oli löytänyt rikkojen seasta ohranjyvän ja varustautui sitä nokkaamaan aivan juhlallisesti.
"Kyllä tämä kesäinen aika on sentään vähän niinkuin lystiä aikaa. Kaikki on näetsä niin kaunista ja ilmakin niin lämmintä... Tässä sitä näin istuskelee ja ryyppää kahvia ... niin, meidän mamma se on niin hyväntahtoinen ihminen. Mamma, viepäs kahvia verstaasen Antessonnille ja anna Antti pojalle kanssa.
Ja tällainen hiljainen ympäristö kai vaikuttaa siihenkin, ettei mikään estä tuota kaipausta kaikin voimin kehittymästä ... se kasvaa kuin varjo yössä, ja kun tietää, että onni on niin lyhytaikainen kuin tämmöinen kesäinen yö, niin tuntuu se samalla mahdottomalta saavuttaa. Niin juuri se on ... kuinka onnellinen te sentään olette, kun voitte noin pukea sanoihin sen, mitä tunnette.
On kesäinen sunnuntai-ilta, jolloin maanmieski saa hetken hengähtää ankarasta työstään. Ikäänkuin itsestään johtuu mieleeni kuvia menneiltä ajoilta. Mitähän siellä kotona nyt puuhataan? Kuinka paljo sentään ovat nuo olot kodissa muutamien vuosien kuluessa muuttuneet. Kun tuon onnettoman heinäretken perästä saavuin tohtori R:n kanssa kotia, oli Kölliskö menettänyt kerrassaan entisen ryhtinsä.
Ne, jotka olivat pelänneet, nousivat rohkeina, niiden sieluihin, jotka olivat epäilleet, valui uskon virta. "Hosianna!" huusi pian joku ääni, ja toinen jatkoi: "Kristuksen tähden!" Sitten hiljeni kaikki. Kirkas, kesäinen rusko tunki kellariin ja valaisi mielenliikutuksen kalventamat kasvot.
Mikä häpeä äidille isän surusta, kun tämä kuulee poikaansa toisten sanovan Ruunankummiksi. Sen vuoksi äiti oli uurastanut. Mutta huonolla menestyksellä. Kuuma viikko oli ollut taas. Ja kuumin päivä lauantai, kaunis kesäinen päivä: ei aamiaista, ei päivällistä, ei illallista, ja äidin hyppyset niskatukassa vähän väliä.
Hilja ei vastannut mitään; hän ei kuullut mitä kysyttiin, sillä hän katseli vaan neitosen vaatetusta, joka hohti niin siniseltä kuin kesäinen taivas. Hän kurkoitti kättänsä, hypistääksensä edes vähän tuota kaunista hametta. Neito huomasi lapsen ihastuksen ja hymyili alentuvasti, mutta kysyi sitte toisen kerran: »Sano nyt, kaunis tyttöseni, myytkö tuon kiehkuran minulle?»
Armoa, armollinen taivas! -Minä en taida tehdä toisin! ROLF JUTE. Nyt olet vihdoinkin omani, eroittamattomasti omani! Minä annan teille parhaimman lahjan, mitä minulla on annettavana -isällisen siunauksen! Viha, kosto ja raivo sulavat rinnassa kuin kesäinen lumi, syvän, totisen lemmen valon lämmittäissä!
Ajattelin usein vieläkin, että jos »kesäinen unelmani» olisi saanut toteutua ja jos minussa olisi ollut niiden päätöksien pitäjää, joita Marin kanssa olimme hänen viileässä aitassaan haaveksineet, olisi minusta ehkä tullut talonpoika ja kunnon kansalainen, jota vastoin nyt olen en ole mitään siitä, miksi olisin tahtonut ja miksi olisi pitänyt.
»Korkea-arvoisa ja oppinut kouluhallitus!» Kapt. rouva. Se on hyvin juhlallista! Viides kohtaus. Edelliset. Neiti Kortman. Liisi. Liisi Neiti Kortman. No parhaat ystäväni, saanko nyt kutsua teitä tuonne ulos verandalle maistamaan minun vasta tulleita etelämaalaisia hedelmiäni. Ilma on tänään niin lämmin ja kesäinen ja sjaaleja saadaan kyllä jos tarvitaan. Olkaa niin hyvä! Ass. rouva