United States or Brunei ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän ajatteli ja aprikoi kumpiko Olli vai Risto se oli, jota hän löi tavattuansa aitan ovella jänekset kainaloissa. Hän koettelee pimeässä Riston vuodetta, Risto oli poissa. "Ainakin se oli Risto", päätti Lassi vihdoin ja supisi: "Malta, Risto, kyllä saat rökkiisi kun tulet kotiin. Hän taas on juossut Ollin luo.

Hän luuli kuulleensa väärin, mutta Rolfin viittaus puhui selvemmin sanat: "mene pois. Sinun ei sovi tätä nähdä." Rolf supisi taas jotakin. "Konjakkia" oli Niina kuulevinansa. Hän juoksi pois ja toi lasillisen konjakkia, jonka hän heti joi. Veri alkoi jälleen palata kasvoihin ja hän hengitti muutamia kertoja hyvin syvään. Sitte sulki hän silmänsä, hymyili hiukan ja sanoi: "Jo se on ohitse."

Jos olisi äiti noin suuri kuin tuo kuva... Noin suuri jos olisi äiti, niin se jaksaisi kantaa koko tämän huoneen sylissään tuonne tunturille ja meidät tässä huoneessa... Pääkin on ammeen kokoinen... Matti kallisteli päätään ja toimessaan supisi itsekseen: Jos olisi äiti noin suuri ja oikein vihaista tekoa, niin ei uskaltaisi toisen pirtin isäntä puhua niin pahasti kuin eilenkin äidille puhui... On tosi, että tuppeensa viheltäisi toisen pirtin isäntä, jos äiti olisi noin suuri ja se sattuisi piekautumaan.

Olli otti Annan syliinsä ja kantoi ulkoa tupaan, jossa Annan vanhemmat istuivat kahden kesken. Vanhemmat hämmästyksissänsä tästä äkkikohtauksesta, tiedustelivat Ollilta mitä oli tapahtunut, vaan Olli ei kajonnut muuhun kun saada Annan virkomaan. "Ole nyt vahva, Anna", supisi Olli hälle korvaan, "Ristolla ei ole vaaraa vaikka hän viipyy, kuule nyt Anna rukka, mitä sanon!"

Kuin jokin loittoneva kaiku supisi hän vielä kuitenkin itsekseen: Niin ... yhdestä vain ei voi koskaan tulla loppua: sosialismista. Työväkeä on enemmän: sosialisteja. Ja koska se jotain tahtoo, niin täytyy sen mennä läpi ... ja sosialismi yhä voittaa... Tänä kauniina kevätiltana Sakris soitteli harmonikkaansa melkein riemukkaasti. Ja lauleskeli.

"Sinun huulesi vapisee", lausui henki. "Ja mikä sinulla tuossa poskellasi on?" Scrooge supisi, oudosti tavotellen, että se oli vähäinen nyppylä, ja käski hengen viedä hänet, mihin se vaan tahtoi. "Muistatko sinä tätä tietä?" kysyi henki. "Muistanko sitä!" huudahti Scrooge innokkaasti; "minä voisin kulkea sitä silmät kiinni." "Kumma, että se on ollut unhotuksissa niin monta vuotta!" sanoi henki.

Kirkkoväki supisi ja nauroi keskenään, ja tuopa niin harmitti Anttilan isäntää, että hän löi parhaan piippunsa rikki, koputtaessaan sitä pankkoon. Harvoinpa vahinko yksin tulee. Koko kylä tiesi, että Tikka oli kosinut, mutta eivätpä kaikki tietäneet, että hän oli antanut morsiamellensa rukkaset.

Kun kaikki oli valmis antoi Olga Ristolle pienen kompassin, joka näyttää tien Annan luo ja pienosen rahakukkaron, Olli ja Risto saivat sitä paitsi eväslaukut ja pyssyt selkäänsä. Tämä kaikki tapahtui pikemmin kuin tämä selitys. Ilta oli sysipimeä. "Enpä olisi uskonut että pullo, joka kerran teki mulle niin suuria tuskia, voi saada näin hyvän asian toimeen", supisi Olli irvistellen.

Hän oli puettu pyhävaatteisiinsa ja selvästi näkyi, että jotakin tärkeätä asiata varten oli hän nyt matkalla. Heti kun hän pääsi sisälle ja huomasi pojat, meni hän Paakan tykö, supisi jotain hiljaa hänen korvaansa, ja sitten lähtivät he molemmat toiseen huoneesen, pojat vaan jäivät pirttiin. "Siinä se nyt oli", sanoi Tuomas.

Lassi katseli kummin silmin ainoan poikansa riemupuhkeita ja supisi itselleen: "saapa nähdä jos ei tuo onnistu paremmin kun jäniksen pyyntö". Sanoi kuitenkin: "Kuule Risto, varoita vaan, ettet saa rukkasia Annalta". "Minäkö saisin rukkaset, ohhoo! Rukkasia en pelkää, vaikk' oisi kuninkaan tyttö. Hei, Tuovilaan rengiksi ja sitte isännäksi isoon Tuovilaan, kas se passaa!