United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !


ALFRED, Niinpä, niin, kuka sen tietää voi, mitä naiset päissänsä säilyttävät... Mene nyt noutamaan pullo Madeiraa, appini juopi sitä mielellään lasillisen aamiaispöydässä. Hänen kumminkin on sanominen se! Eiköhän hän vielä olisi pukineissaan? Aah, tuossa on hän? Kolmas kohtaus. Alfred. Emma. EMMA. Hyvää huomenta, ukkoseni! Hyvä Emmani! EMMA. Kuinka olet nukkunut, ystäväni?

Mut en toki huolissain Itke enkä huokaa. Lohdutus on tiedossain: Pullo tänne tuokaa! Kyllä sitä soimaamaan Vaivaa moni suuta; Minä sitä kiitän vaan, Enkä taida muuta. Pullon suusta voiteen saan, Jot' ei tuhmat siedä: Mailma muuttaa muotoaan, Huolista en tiedä. Kohta sielt' on vuotanut Eloon kirkastusta, Valkoiseksi muuttunut Murheenikin musta. Taneli Luukkonen.

Nyt oli koko pullo ensi kertaa sen surullisen tapauksen jälkeen käsilläkään. Jussi pani pullon pöydälle ja miehet katselivat sitä ja muistelivat vanhoja aikoja. Antti jo sanoi: »Oli se aika tappelun mötäkkä. Neljä lehmää näet meni sen kylkiluista.» »Olihan se koko nujakka. Mutta ei ole sen koommin villinnytkään», muisteli Vatanenkin. Taas katselivat he surullista pulloa.

Kun ensimäinen pullo oli sekavaa pohjalta, kaatoi Brisemont sakan lasiin ja d'Artagnan salli hänen juoda sen; sillä miesparka oli vielä varsin huonoissa voimissa.

Hän antoi Adelsvärdille pulvereita ja pullon ja jatkoi puhettaan leikillisen epäilijän tapaan, mikä oli suuren sydämen verhona: Tuossa on kiniiniä tässä antipyriiniä ja tämä pullo sisältää bromikalia! Kaikkea, mitä minun verstaastani löytyy, saat vapaasti käyttää mutta en oikein mielelläni antaisi antifebriiniä enkä morfiinia.

"Tervetultua, herra Jakobsson, ja teidän komea seuralaisenne myös!" sanoi hän. "Istukaa, istukaa, hyvät herrat! Hyviä uutisia, luullakseni? No, no, kaikki uutiset eivät ole erittäin hyviä tätä nykyä, mutta joka elää, saa olla mukana, käyköön kuinka hyvänsä. Lasi portviiniä ehkä tahi scherryä?" "Ei isäntä kulta", vastasi Jakobsson. "Tuokaa meille pullo hienointa Tokaj-viiniä, mitä kellarissanne on.

Minä kysyin vain sen vuoksi, että minä papalle valmistan syrpriisin, otan hänelle vähän mukaan, sillä pappa hirveästi rakastaa ruokaryyppyjä. Paljonko sitä paloviinaa pitää panna? PORMESTARINNA. Pieni ryyppylasillinen vain, yksi ainoa. PALVELIJA. Mihin sen saa sopimaan semmoisen vingerporinmäärän! PORMESTARINNA. On kai meillä joku pieni tyhjä pullo.

Joko vain, lausui kersantti, siitä ei tule mitään. Me pysymme alallamme. Teitä ajaa vain uteliaisuus, miehet, eikä muu mikään... Piimäsuu, hoi! lisäsi hän kääntyen erään ratsumiehen puoleen, anna tänne viinapullo. Läpi vaatteiden se vihdoinkin lyö tämä kylmähkö sade ja vaatii lämpimämpää kostutusta sisältäpäin. No, Piimäsuu, pullo esiin, ja anna sen käydä miehestä mieheen!

Pihlajamäen Timo oli pirtissä uunin vieressä nukkumassa, päänpohjissa kahden litran vetoinen neliskulmainen kirkas pullo, jossa oli vielä vähän viinaa. Timo nousi siitä ensin istualleen, pudisteli päätään tuntuisiko pitävän pystyssä.

Minä odotin tuskallisesti, kunnes kaikki olisi talossa hiljaa. Mahdottoman hitaasti kuluivat tunnit. Kello löi 11 ja 12, mutta vielä oli valpas runnari valveellaan. Mutta vihdoin hänkin nukkui. Kello löi yksi; runnari kuului hengittävän raskaasti, rupesi jo vähitellen kuorsaamaankin. Nyt vapauden hetki lyö, ajattelin itsekseni. Minä tiesin, että hänellä aina oli taskussaan pullo ja nenäliina.