United States or Antigua and Barbuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jo tähdet siirtyivät heidän päänsä päällä! Yön hetket kuluivat. Munkin oli häntä autettava. Heidän oli nyt, juuri nyt paettava! Munkki epäröi. Tyttö pyysi ja rukoili
Sinä itse tiedät, miten innokkaasti ja vakavasti minä kuluneen vuoden viimeisinä kuukausina työskentelin kärsimysten ja hädän lieventämiseksi; sinä tiedät, että paljon tuli tehdyksi toisten hyväksi ja että päiväni, mitä minuun itseeni tulee, kuluivat tyynesti, melkeinpä onnellisesti.
Jos ilma ei sallinut meidän luonnon helmassa oleskella, kokoonnuimme kirjastosaliin kolmanteen kerrokseen, jossa saimme iloa pitää yhtä häiritsemättä. Nopeasti kuluivat ja menneisyyteen häipyivät nämä päivät, mutta vielä näin puolen vuosisadan perästäkin väikkyvät ne valopilkkuina muistissani.
Everstiluutnantti Stålsköld'in oli kuningatar jotakin tointa varten kutsunut linnaan, vaan hän ei voinut päästä kuningattaren puheille, vaikka hän useita kertoja huomautti virkapalveluksessa olevaa kamariherraa saapumisestaan. Koska hän ei uskaltanut lähteä pois, kulutti hän aikaansa etuhuoneissa pitkällisessä ja yksitoikkoisessa odotuksessa. Hetket kuluivat hitaasti, kuten odottajalta ainakin.
Hän palasi taas entiseen hiljaisuuteensa, kävi sairastansa katsomassa, määräsi rohtoja ja pani kaikki taitonsa liikkeelle. Näin kuluivat viikkokaudet. Imettäjän sairastaessa Cineas ahkeraan askaroitsi omissa toimissansa. Hän oli usein kahden kesken Isaakin kanssa ja tilikirjojen tutkiminen kävi joutuisasti.
Ne päivät, jotka kuluivat, ennenkun Aadolf Skytte parani, tuntuivat hänestä tuskallisen pitkiltä. Eerikki ja lääkäri olivat ainoat, jotka kävivät hänen luonansa hänen yksin ollessaan. Ilolla hän sen vuoksi tervehti hetkeä, jolloin lääkäri vihdoin salli hänen lähteä huoneestaan.
Hänen seikkailurikas vaelluksensa päättyi pienelle maatilalle eräässä Liettuan sopukassa, missä hänelle suotiin lepoa ja työtä ja missä hänellä oli tilaisuus kehittyä kelpo maanviljelijäksi. Vuodet kuluivat.
Mutta päivät kuluivat, sillä Sérafine pelkäsi oikein todellisuudessa muun muassa myöskin leikkauksen seurauksia. Joka kerta kuin tohtori kävi hänen luonaan, teki hän yhä innokkaimpia ja rohkeimpia kysymyksiä. Ystävättäret olivat peloittaneet Sérafineä ja kertoneet, että nainen leikkauksen jälkeen ei enään ole nainen, vaan kylmä olento, joka ei kykene tuntemaan mitään intohimoja.
"Herra Jesus Kristus," rukoili hän, "suo hänen takaisin tulla ja johdata hänet oikealle tielle!" Lapsi nukahti. Kynttilä sädehti ulos Kautokeinon laaksoon, tämä yksinäinen, uskollinen kynttilä voi nähdä virstan matkan, ja Andreas odotteli. Mutt' yön hetket kuluivat hitaisesti, kynttilä kului jalkaan asti, eikä ei ketäkään tullut. Kynttilä sammui.
Vihdoin luulivat kaikki, että Juhani oli kadonnut ikuiseksi, ja surivat sitä kovasti. Ainoastaan Kohiseva ja Sohiseva kohisi ja sohisi ihan selvään kesäiltoina: odottakaa, odottakaa, kyllä hän vielä tulee! Mutta heitä ei uskonut kukaan. Niin kuluivat ajat.