United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei, tuskin kuulikaan hän muorin toraa ... hymyili vain itsekseen. Muori sanoi: Lieneekö niitä taas ollut kylällä niitä ... likkoja? Sakris vastasi, että tietysti... Nuorella miehellä on muitakin asioita kuin istua vanhojen vaimojen parissa. Sitten hän meni ihan muorin eteen ja lauleskeli hänelle, työntäen sormensa melkein hänen nenänsä alle: Tuli ihmeitä, tuli piruja, tuli pojalle kullan-liruja...
Ja mailma kummeksii: »mik' ihme verraton!» Se Runebergin laulu, Suomen laulu on. »Suojaa, Herra, Suomenmaata! se on summa virressäin; Sanat muut jos vaihteleekin, loppu aina kuuluu näin.» Näinpä muinoin lauleskeli sotavanhus harmaapää; Näin myös aina lauloit meille, jaloin laulajamme Sä!
Ja niin kääntyi Olli takaisin taas ja lauleskeli mennessään: "Hoi on, hoi on huolettaa, Ja harmiksi alkaa pistää; Ei nyt enään akkaa löydä Kelvollista mistään!" Mutta ei Olli vieläkään väsynyt etsimiseen. Seuraava jota hän nyt kosi, oli Leskelän Leena. Leena oli hyvin taipuvainen kauppoihin; mutta osoitti niin suurta saamattomuutta ja typeryyttä, ett'ei hänkään Ollia miellyttänyt.
Niin hän lauleskeli virstan päässä kotoansa; mutta kotimökin näkyvissä lauloi hän näin: "Istuipa kerran ruoka-pöydässä Suutari syöden poikinensa, Puuroa heillä kuppi edessä, Vaan mamma viipyi maitoinensa Hei, tralla, laa, lalla, laa!" j.n.e. "Empä laula enään", sanoi Olli sitten itseksensä, "saattaispa suutari kuulla! Niin, nikkari oli 'meininkini' sanoakkin.
Pari viikkoa piti Olli väli-aikaa, ja lähti niin eräänä lauvantai-ehtoona syötyänsä liikkeelle, ja lauleskeli mennessään: "Kukko se lauloi aamulla varhain, Ja lukkari sunnuntaina. Lauvantai-ehtoona saunan jälkeen Lähtevät pojat naimaan". "Jopa minä tiedän, mihin isäntä menee", ilkasteli suutarin piika vanhalle emännälleen, tupaan tullessaan.
Kreeta kiukutteli, mutta otti pannun kuitenkin ja keitti kahvia. Ja kun Kreeta keitti kahvia, niin tallusteli Olli pitkin permantoa ja lauleskeli: "Keitäs kultani kahvia, Ja keitä kattilalla; Taitaa olla viimeisen kerran, Kuin kävelen kamaris lattialla". "
Niiden kanssa oli hän pian valmis. Puolia, niin enemmän kuin puolia, toisten kirjain sisällöstä hän ei ymmärtänyt, mutta kun hän suotta koetti laulaa värssyjä aivan hiljaa, niin se onnistui paremmin. Niin hän makasi hehkuvilla poskilla ja kuume veressä ja luki ja lauleskeli siksi kun kynttilä yht'äkkiä leimahti ja samassa valittavalla äänellä sammui.
Tuo syvän murheen kuva painui niin lehtorin mieleen, ettei se jäänyt silmistä mielenkiintoisimmassakaan työssä. Laura puuhaili iloisena itsekseen, lauleskeli ja kävi puhelemassa ja hymyilemässä, mutta sittenkin lehtori odotti malttamattomana uutta Veli Erkkiä, Kirstin vuoksi. Pian saapuikin uusi Veli Erkki muutamana iltapäivänä.
Kuin jokin loittoneva kaiku supisi hän vielä kuitenkin itsekseen: Niin ... yhdestä vain ei voi koskaan tulla loppua: sosialismista. Työväkeä on enemmän: sosialisteja. Ja koska se jotain tahtoo, niin täytyy sen mennä läpi ... ja sosialismi yhä voittaa... Tänä kauniina kevätiltana Sakris soitteli harmonikkaansa melkein riemukkaasti. Ja lauleskeli.
Hän lauleskeli koko päivän vuotellen ystäväinsä tuloa, joita oli päättänyt oivallisesti kestiä. Vihdoin tulivatkin ystävät, ja nytpä alkoi iloa, syömistä ja juomista, jota kesti seuraavaan päivään. Todellisesti iloinen oli Kela, joka pisti julkista pilkkaa suojeltaviensa, varsinkin Pekka Kettusen ja Jurrin kanssa, jotka kumpikin olivatkin pilamaiset.