United States or Caribbean Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kalliimmaksi kaikista tulee ovi, jonka pitää olla laudoista, ja ilman sitä vielä tarvitsee linkun ja sarannot, ennenkuin se on jotensakaan sovelias. Tässä tilassa se kuitenkin tuli jotenkin halvaksi, sillä enoni oli hätätilassa sekä seppä että nikkari. Aivan monta senkaltaista asumusta löytyy Ruotsissa, ja moni ihminen pitäisi itsensä onnellisena, jos hän olis semmoisen asumuksen omistaja.
"Kerran siihenkin kirkkoon kelloilla soitetaan", sanoivat kuopiolaiset, kun tässä talossa eräänä pyhäaamuna syttyi tulipalo ja palokellot soivat. Talon nykyinen omistaja oli nikkari ja samalla nuoren baptistiseurakunnan ylimmäinen pappi. Tuli oli päässyt irti hänen mailmallisessa työhuoneessaan, joka oli kapeammassa päässä, juuri kirkon viereisessä huoneessa.
Joukkoa oli sangen paljo, sillä kotiin ei ollut jäänyt paljo ketään muita kuin viisi kapalolasta ja nikkari Kemppaan äiti. Kun seurue oli saapunut Savanderin talon kohdalle, nähtiin kaksi kapalolastakin yhtyvän joukon jatkoksi kaupungissa oli kaikkiaan seitsemän siihen luokkaan kuuluvaa henkilöä ja kolmas osa koko kaupungin asukasluvusta oli jo naisten puheissa silloin tapettu.
"Sinä saat, Ola, ottaa nikkari Toren avuksesi, kohta kun hevoisinesi palaat tunturilta... Ja anna Jörgen'in neuvoa teitä, hän ymmärtää! Lukeminen se kangertaa, mutta kyllä hän muuhun pystyy." "Pänttää sinä niitä kirjoja päässäsi vaan, Jörgen; tee niinkuin jauhopuuroa syödessäsi, mitä pikemmin sitä syöt, sitä pitemmin se loppuu", lohdutti Grip.
Kun nikkari Esa samassa tuli mökiltänsä polkua pitkin käyden ja aikoi pysähtymättä jatkaa matkaansa, huusi Mikko iloisella, nauravalla äänellä: »Mihinkä nikkarilla on kiire? Mitä nyt kuuluu?» »Ei mitään.» »Hoo! No ei suinkaan nyt taida kovin kiireitä nikkarintöitäkään olla?»
Kerrassaan hyvästi tehtyjä. On kai Antti ollut jossakin opissa, ei luulisi, että hän aivan sormestaan on imenyt tuon taidon. Kylläpä se on melkein sormestaan imenyt. Tosin yhtenä talvena oli tuolla Siuruan kylällä kiertävä veistokoulu, jossa se oli nelisen viikkoa, mutta ei se siellä tainnut paljoa viisastua, sillä se oli jo samanlainen nikkari ja seppä lähtiessään kuin tullessaankin.
Se silloin säihkyy ja hehkuu Päin taivoon korkeaan; Se tuoksuu ja itkee ja värjyy Nyt lemmenvaivojaan. Tuo, kultani, kätöses rinnallein Ja kuule kuin sykkivi sydämein! Siell' ilkeä nikkari asustaa Ja arkkua mullen valmistaa. Yöt, päivät vasara siellä käy. Ei unta se minulle suovan näy. Työ tehkää, nikkari, joutuisaan, Jott' oitis rauhassa nukkua saan.
Minkälaisen tulee palvelijan suhteen isäntäänsä olla kansanvaltaisessa yhteiskunnassa? Aivan saman kuin jonkun toisen henkilön, joka rahasta tekee sinulle jonkun työn. Nikkari tulee taloosi asettamaan hyllyä seinälle, keittäjä tulee kyökkiisi valmistamaan päivällisesi.
Iivanan veikeä hymy yhä laajeni. Hän veti pitkään, merkitsevästi: E-eeeeeeeee! Niin, Iivana Ivanovitsh!... Ruusu ja verevä ja... Ruusu... Jei bohu ruusu! Ja hän ihan ryhtyi kertomaan, kehui! Vot Ilja Petrovitshkin ... nikkari tarkoitan... Hänkin kehui ja sanoi, jotta ruusu... Oikea todellinen ruusu vielä.
Nikkari luuli näillä muutoksilla parantavansa kaupungin ulkonäköä, eikä mielestään tullut kenenkään naapurin tielle, vaikka nostikin talonsa ylemmäksi maasta. Mutta maistraatti ei ottanut asiaa samalta kannalta, vaan luuli hänen niskoittelevan lakia ja järjestystä vastaan. Sillä tällä hetkellä ei maistraatti enää ollut leikkisällä tuulella.