United States or Brunei ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ukko kiipesi kääseihin, löi Liinaharjaa selkään ja ajoi matkoihinsa. Ihmisiä tulvaili pyhäaamuna kirkolle, muutamat heilutellen komeissa kääseissä, toiset kulkein keppinsä nojalla. Kaikki vain pyrkivät samaan suuntaan. Mutta kukapa tuo, joka häkkirattaissa juuri ajoi kaikkein ohitse? Sepä oli Mäkelän muori.
"Kerran siihenkin kirkkoon kelloilla soitetaan", sanoivat kuopiolaiset, kun tässä talossa eräänä pyhäaamuna syttyi tulipalo ja palokellot soivat. Talon nykyinen omistaja oli nikkari ja samalla nuoren baptistiseurakunnan ylimmäinen pappi. Tuli oli päässyt irti hänen mailmallisessa työhuoneessaan, joka oli kapeammassa päässä, juuri kirkon viereisessä huoneessa.
Menetkö tänään kirkkoon, rakas ystäväni? kysyi rouva Larsson mitä viattomimmin katsein ukoltaan pyhäaamuna, sittenkun hän koko yönä ei ollut saanut unta silmiinsä ajatellessaan uutta salaperäistä valtioneuvoksettaren arvoaan. Ei ole aikaa, vastasi ukko jurosti. Aion Suurkirkkoon, ellei sinulla ole mitään sitä vastaan, lisäsi hänen uskollinen, hyvin kasvatettu puolisonsa. Vai niin.
Mutta kuinka katkeraksi, kuinka levottomaksi ihmisen mieli joutuu, omin voimin koettaen tuota taivaallista oppia seurata, tietänee jokainen, joka sitä on koettanut. Johannes tunsi levottomuuden tunsi sen aina yhä enenevän. Mutta hän ei tietänyt, ei tahtonut tietää oikeata syytä tuohon. Hän haki syytä erinäisillä tavoilla itsestään. Eräänä kauniina pyhäaamuna kuuli Johannes kellojen soittoa.
Pyhäaamuna oli hän wähäpuheinen, miettiwän ja alakuloisen näköinen, waikka waimonsa oli kylläkin kokenut häntä lohduttaa. Kun Heikki oli eineen syönyt, pisti hän piippuunsa, istui penkille ja weteli sawuja waiti ollen. Emäntä puuhaili talouden toimien kanssa, puetti pienempiä lapsia ja toimitti heitä syömään.
Anna Liisan kirjoitusaikana Malisen mieli rauhoittui, ja hän alkoi puhella tavallisesti: Vieläpä näitä pitämään leivässään. Tuo pienempi, se on niille puheilleen vielä ilkeämpi, jos ei toinenkaan liene hyvä. Ei ne minun kuullen uskalla, mutta kun liikahdan pois, niin käypi kuin illallakin. Pyhäaamuna lähden kirkolta renkiä pestaamaan, nyt alusta niitä saapi oikeita ihmisiä.
Ainoastaan jotkut rakastavaiset pyhäaamuna istuvat parittain siellä täällä puitten varjossa. Jälkeen puolenpäivän on enemmän ihmisiä liikkeellä; mutta luonnon vallassa olevalla, viljelemättömällä kedolla näyttää olevan suurempi vetovoima englantilaisiin. Tarpeelliset virvoitusaineet viedään sinne mukana. Lapsiparvia, jotka iloisesti leikkiä löisi kaduilla tai puistoissa, ei liioin missään näy.
Vaan toisia, päinvastaisia lauseita kuulutteli kansa eräänä pyhäaamuna kirkkomäellä: Ylpeä kuin Porin kerjäläinen on tuo kouluherra, ei tervehdystä vastaa, todisti joukosta eräs. Nokka pystyssä kuin almanakan tekijällä, tiesi toinen. Vino ja litteä kuin Anttilan muorin nuuskarasia, irvisti kolmas. On maar' hän suuri herrain ystävä, huomautti kappelin raatari.
Ajattelin, että nämä kaikki saattoivat päästä Jumalan autuuteen yhtä helposti, kuin he nyt tyynenä pyhäaamuna soutivat auringonpaisteiseen lahteen, kun taas minulla yksin ei ollut mitään autuuden toivoa.
Oli aivan toinen helotus heinikossa, kun lapsena juoksin sinne pyhäaamuna, pyhävaatteet yllä, pestyt ja valkoiset, ja itsekin pesty ja puhdas. Ruiskukka sinertää sunnuntaina toisin kuin maanantaina. Mikä sen tehnee? Oma juhlamielikö? Juhlamieli sen tehnee sillä samoin oli juhlapäivänä minä tahansa, olipa nimi- tai syntymäpäivä, häät, ristiäiset tai hautajaiset.