United States or Brunei ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joka päivä oli se käynyt siellä, hänen vointiansa kuulustelemassa, ruokaa ja kirjoja lähetellyt, vartioille rahaa lahjoitellut, siksi että olisivat laupiaat vangille, ja että vanki myös saisi tietää mitä nainen hänen vapauttamisekseen oli tehnyt.
Suurenmoista! Sadunomaista! Esteri jatkoi ääni väristen: »Täällä kinoksessa, repaleisena, entistä maailmaa ympärillään ainoastaan muutamia kirjoja ja marmorinen Kristus!» Lauri levitti silmänsä ja katsoi pitkään Esteriä. »Sinä luulet, ettei hän ole talonpoikainen?» »Ei varmaan!» Savunhajuisessa tuvassa ei ollut sisustusta muuta kuin sänky, pari tuolia ja matala kaappikulu.
Mutta Martti ei ollut tuosta millänsäkään, hän piti vaan saaliinsa, ja piirteli ja tähräsi vaan väli-aikoina, ja niin hän omin nokkinsa teki itsestänsä kirjoitusmiehen. Ei hän isommaksi ja vanhemmaksi tultuansakaan heittänyt opin haluaan, vaan hän hankki itsellensä hyödyllisiä kirjoja, luki ja tutki niitä.
Maailma veti sentään häntä puoleensa ... lupasi antaa hänen nähdä omin silmin kaikkea sellaista, mistä hän oli oppipoikana itsekseen ja yksinään lukenut. Oli lukenut kaikkea ... mitä käsiinsä sai. Työväen lehtiä ja kalentereita ... ja muitakin kirjoja. Siihen oli tilaisuutta, vaikka mestari olikin ahnas.
Marttiinin nuorempi poika varsinkin oli paha ja ilkeä hänelle. Hän oli huomannut Niinin useasti lukevan niitä muutamia kirjoja, jotka hän oli perinyt äidiltänsä, ja niistä erittäinkin rakastavan Runebergin runoelmia. Poika oli ottanut kirjan ja uhannut heittää sen pesään.
Päätyhuone tämän huoneen sisäpuolella oli hyvin järjestetty kirjasto. Tarkastamalla muutamia pöydällä olevia kirjoja huomasin, että omistaja oli ollut kosketuksessa ulkomaailman kanssa ainakin niin myöhään kuin 1815. Muutamassa tieteellisessä teoksessa oli näet tämä painatusvuosi.
Ensiksi sain sidottavakseni lainakirjaston kirjoja parin sadan niteen paikoille. Niiden työ-aikana karttui myös suuri joukko yksityisten töitä. Oloni lupasi siten uudessa paikassani varsin suuria kukkarolleni.
"Sen tahdon tehdä ensi tilassa. Mutta olkaa, setä, hyvä ja selittäkää minulle, mitä kirjoja Kalevala ja Kanteletar ovat! Olen niistä kuullut paljon puhuttavan." "Kalevala ja Kanteletar sisältävät Suomen kansan vanhoja runoja, siis semmoisia runoja, joita kansa itse on sepittänyt ja laulanut. Kalevalassa on kertovia runoja, mutta Kantelettaressa laulurunoja.
Kuinkahan monella tilallisella siellä Hanabölessä on muita kirjoja kuin hartauskirjat? Sellaisia pöhköjä ovat maanjussit ... peltojaan vain ajattelevat, ja suurista asioista pysyvät tietämättöminä ja takapajulla kuin pässit! Rupeaisikohan tässä lukemaan Nietseskeä ... vai soittamaan? Kirjahyllyllä on myöskin Sakriksen harmonikka.
Oletko sinä lukenut kaikki ne kirjat? Olen; tule kanssani, saat nähdä! Hän veti Henrikiä mukaansa kamariin ja näytti hänelle piironkilaatikon. Se ali kirjoja täynnä. Henrik pudisti päätänsä. Sitä minä en tarkoittanut! No olisitpa sitten todellakin voinut sanoa mitä tarkoitit! sanoi Ellen pahoillansa. Vaan nyt olet vaiti kuin myyrä, ymmärrätkös! Hän pani sormen huulilleen. Henrik katseli häntä.