United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja Annushka herkesi ja Iivana jatkoi, vannoen: Vannon... Jei bohu vannon, että toraa... Neljättä päivää jo riitelee ja toraa muori, a minä mitä hänelle sanon? Ja itse hän selitti: Sanon, muorille, merkitsee, sanon että: Muori!... Kyyhkyläiseni... Sydänkäpyseni, sanon... Elä toraa! A hän?... Toraa vain? tarttui ukko.
(Eväten.) Ei ... jei... Istu alas!... Kaikissa tapauksissa on todistettu, että sinulla on hyvä ulkolukupää... (
Iivanan veikeä hymy yhä laajeni. Hän veti pitkään, merkitsevästi: E-eeeeeeeee! Niin, Iivana Ivanovitsh!... Ruusu ja verevä ja... Ruusu... Jei bohu ruusu! Ja hän ihan ryhtyi kertomaan, kehui! Vot Ilja Petrovitshkin ... nikkari tarkoitan... Hänkin kehui ja sanoi, jotta ruusu... Oikea todellinen ruusu vielä.
Ja siinä hän hoksasi, niisti ja hörppiessään todisti: Pipotti... Antti Pipotti... Ennen muinoin, tarkoitan ... otti ja hukkui ... Perkjärveen hukkui... Hän hörppäsi aimolailla ja peräsi: Niin että ei suinkaan hän se sama Pipotti oo?... Tää, joka eukkoan vitsoo?... Kuritukseksi vitsoo? Ei ... jei ... jei! epäsi sen Iivana umpimähkään.
Mutta nyt tarttui Iivana asiaan, epäsi leveästi: E-ei ... ei ... jei ... jei... Ropotti niin Ropotti, ja Pipotti taas on Pipotti... Vot. Ihan hän innostui Ropottiansa kehumaan, ilmoitti: Hän on ihan oikea tshuhna... Tarkoitan. Suomen tshuhna, eikä mikään Kolppanan...
Ja Annushka koki selittää: Vot... Vaikka sängynreunalla istuttaa... Rinnallaan istuttaa... Helliä, hyväillä... Vot! Annushka! ihastui Iivana moisesta armaasta luvasta lopen: Eh sinä!... Kyyhkyläinen! Mutta Annushka sen oikean morsiamen puolesta ihan tenäsi: Jei bohu pitää... Morsianta pitää... Istuttaa ja hyväillä.
Ja Iivana: Jei bohu, vannon, että toraa!... »Uhallakin toraan«, sanoo, ja toraa... Viidettä päivää jo toraa... Eh mikä akka, päivitteli jo ukko ja veti pikilankaa.
Hän hymyili, punoitti, hikosi, ja jo alkoi: Eh mikä mehevä muori!... Verevä muori, tarkoitan, hörppi ja hymyili hän ja lisäsi: Ruusu sin oot, muori... Jei bohu, vannon että ruusu! Morsian ujoili, mutta puhemies-Annushka koki edistää asiaa ja siis myönteli: Niin... Eikö totta, että verevä ja että ruusu!... Vot, Iivana Ivanovitsh, ruusu! Morsian niiskutteli ovipielessä.
Vot ... vot... Pjerkjele... Tukki sussi, pjerkjele! toisti Iivanakin nyt ukolle, hörpiksi ja hymyili. Eh!... Siin' on sulle!... uhitteli nyt Annushka ukollensa. Tuo jo ihan tuskastui ja torasi: No jei bohu vannon, jotta minä sinulle vain rakkaudessa, mutta sinä kuin?... Toraat vain!... Ja niin sukeutui aviollinen kina. Annushka hermostui.
"Ei... Olkaa hyvä!" vastusteli äiti vastakumarruksella. Nyt tarttui lukkari: "Ei ... jei... Olkaapas ... olkaapas ... olkaapas vain hyvä!" "Ei ... jei... Lukkarin herrasväki on vanhempi!" kursaili äiti yhä hartaammin. "Mutta vallesmannin herrasväki on ylhäisempi!" pisti siihen lukkarin rouva hyvin muikeilla eleillä, ja niin jatkui kursailu, eikä oltu päästä toistemme ohi.