United States or Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Alamaamme kerjäläiset itse yliopistolaisetkin, jotka kulkevat kerjuulla erityisestä luvasta olivat nöyriä ja imartelevia, ja jos heille antoi plack'in pyytäen senkin vaihtamaan, jättivät he kohteliaasti boddlen takaisin. Mutta nämä ylämaalais-kerjäläiset olivat röyhkeitä, pyysivät almuja ainoastaan ostaakseen itselleen nuuskaa eivätkä antaneet mitään takaisin. Sama, arvoltaan noin 1/6 penniä.
Ja Annushka koki selittää: Vot... Vaikka sängynreunalla istuttaa... Rinnallaan istuttaa... Helliä, hyväillä... Vot! Annushka! ihastui Iivana moisesta armaasta luvasta lopen: Eh sinä!... Kyyhkyläinen! Mutta Annushka sen oikean morsiamen puolesta ihan tenäsi: Jei bohu pitää... Morsianta pitää... Istuttaa ja hyväillä.
Pehtori vaati akoilta 30 kopekkaa lehmää kohti, tai kaksi työpäivää. Mutta vaimot väittivät ensiksikin, että heidän lehmänsä olivat vasta juuri tulleet niitylle, toiseksi, ettei heillä ollut rahoja, ja kolmanneksi he vaativat, että päivätyön luvasta lehmät olisivat heti päästettävät takasin, koska ne olivat aamusta alkain seisoneet tarhassa syöttämättä ja surkeasti ammuivat.
Autioksi jäi Härmänmäki pariksi päiväksi. Pikku Junnukin oli kelkalla naapuriin siksi aikaa taljattu ruotiämmän hoidettavaksi, niin ett'ei koko taloon jäänyt muita kuin kotielukat, joita ämmä oli luvannut ruokkia markkinaisten luvasta. Yhtenä muurahaispesänä kuhisi levoton ihmislauma torilla ja sieltä katuja pitkin tungeskeli.
Voipa toki, jos se rehtori olisi niin kunnonpoika, jotta puhalluttaisi nyt luvan, niin minä kiittäisin häntä kirkossa ja paapattaisin papillekin. Kyllä hän on niin kinttara siitä luvasta, jotta ei sitä isosti liukia. Tuossa on vieraalle lämmintäleipää! Juuso antoi minulle siirappimällin. Anna minullekin! tuumaili Jaakko. Ottaisitko, jos annettaisiin, söisitkö jos saisit!
Kiitos luvasta, hymyili Johannes edelleen. Mutta etköhän ilmaisisi jo minulle tuota taka-ajatustasi! Muttila kohotti lasinsa ja katsoi merkitsevästi häneen. Minä näin sinut tänä aamuna kävelemässä kadulla erään naisen kanssa, hän sanoi. Johannes joutui hiukan hämilleen. Joko tuo lempo oli ehtinyt senkin nuuskia? Kaikkeen se kerkesikin, vaikka oli vasta samana aamuna tullut kaupunkiin!
Mutta rangaistusajan viimeisenä päivänä tuli Lagovskoin luo linnaan päällikkö ja luki hänelle määräyksen ... uudesta viisivuotisesta rangaistuksesta... Kaiken aikaa pidettiin häntä pakkotyöläisen asemassa, sillä ainoalla eroituksella, että sai käyttää omaa pukuansa; mutta kun hänen ei sallittu tavata sukulaisiansa, ei siitäkään luvasta ollut käytöllistä etua.
Minä olin huomannut että tämä maa oli erittäin rikas salpietarista, ja minä olin jo koonnut suuria määriä siitä laittaakseni kruutia. Kuitenkaan en minä ollut uskonut tuumiani muille kuin keisarille, jonka luvasta kivääritehtaan perustamiseen minä nimittäin toivoin pian voittavani valtakunnan kaikki viholliset.
"Muista se, alamittainen, että annat viilata raon uuden hanan päähän, jota tietysti teetät, niin käytetyt nallit eivät tartu hanan uurteesen. Saanko myöskin viedä sinulta terveisiä sydänkävyllesi, pikku Katrille? Voithan toki toisinaan tulla häntä katsomaan". "Kiitoksia siitä luvasta!" vastasi Jussi. "Nyt olet saattanut minua unhottamaan kaikki soimaukset, jotka tänä yönä olet lausunut.
Minkä minä sille voin, ettei herra 'Amor' suvaitse ymmärtää luvasta ja sopivaisuudesta vähääkään, vaan syöksyy teidän kimppuunne ja minä itseäni esittelemättä riennän avuksenne.» Hän sanoi sen niin leikillisellä hilpeydellä, että nuori rouva ei voinut olla nauramatta.