United States or Zambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta ne almut, joita sisarkunta aivan runsaasti jakelee, annetaan luostarin portilla, jott'emme koskaan tutustu köyhien kanssa muulla lailla, kuin tavallisesti almunantajat ja kerjäläiset; ja minä tahtoisin olla heidän ystävänsä.
Menkää oman talonne luo huutamaan. WIGREN. Vai oman taloni luo. Oman taloni luona minä täälläkin olen... Mutta te, mokomat kerjäläiset! Armosta siinä asua saatte... SAARA. Laitatko luusi siitä. WIGREN. Pikemmin sinä syöttiläinesi siitä laputat.
Suomalaisen pirtissä asujamina mainittiin kerjäläiset ja koturit; ne ovatkin niin tavalliset ja tärkeät perheessä, että, siitä puhuessa, molemmat vaativat likemmän kertomuksen. Niinkuin pääskynen, vaatii koturikin itselleen ja omaisilleen asuinsijaa talonpojan katon alla, ja saakin sen, niinkuin pääskynen, ja elää niinkuin sekin siitä, mitä päivä tuottaa.
Rakkaudesta toisia Hoitaissa ei suututa. Minä annan lahjaksi. Kerjäläiset hengelliset, Toisianne rohkaiskaa, Kerjäämähän ruvetkaa Isannältä Jesukselta! Hän vain yksin lahjoittaa, Muilta emme mitään saa. Kerjäläiset katuvaiset, Puhdistusta pyytäkää Ynnä uutta elämää Jesukselta suloiselta! Hän teit' yksin uudistaa, Verellänsä puhdistaa.
Hän alkoi jo kursailematta juoda olutlasinsa ja oli hyvin riitaisa toisten kylän poikien kanssa, joten usein syntyi tappelun kahauksia; sillä toisetkaan eivät aina jaksaneet kärsiä Kasperin ilkivaltaisuuksia eikä hänen rikkautensa kerskauksia, joka hänellä oli aina suussa kun hänelle vaan joku vastahakoisuus tuli, silloin oli hänellä tapana sanoa: "mitä te kerjäläiset puhutte?"
Suusta oli tullut hiukan verta, mikä oli jo ehtinyt melkein jääksi kylmettyä. Mitä tehdä? Henki oli varmaan lähtenyt jo useita tunteja sitten. Jollei olisi tuossa ollut noita eläviä kerjäläisiä, olisi Mikko jättänyt siihen, mutta nyt ei tahtonut iletä. Kerjäläiset ehtivät paikalle. »Onko se kuollut?» kysyi joku, jolla itsellä ei näyttänyt olevan pitkiä aikoja jälellä.
"No miksi sinun minua pitäisi peljätä?" sanoi Jaakko levollisena ja katsoi tuvassa olijain silmiin, tutaksensa, miten asiat oikeastaan ovat. "Sitä te kyllä, kerjäläiset, odottaisitte, että pelkäisin, mutta minä en pelkää, vaikka tulisi koko lauma karhuja vastaan", terjui Matti. "Vie, Jaakko, tuo heittiö kauniisti ulos!" sanoi isäntä. Kahdesti ei tarvinnut Jaakkoa käskeä.
Mutta se on vanhoja ja kivuloisia vastaan julma käytös, ja työhön kykeneville kehoitus joutilaisuuteen ja laiskuuteen, sekä sielun että tapain turmellus. Toisissa seurakunnissa taas, joissa kerjääminen oli poiskielletty, minä olen nähnyt, että köyhät ja kerjäläiset seurakunnan kulutuksella elätettiin niiden taloissa, jotka siitä vaativat vähimmän maksun.
Entä täällä, mitä asetatte täällä turvaksenne useita satoja, jopa tuhansiakin tänne tulvaavia ihmisiä vastaan, jotka kuolevat nälkään juuri silmäinne edessä? Kolme invaliidia ja suljetun puisen portin, jonka kuka tahansa voi kokkona polttaa. Mutta nämä huutavimpaan hätään joutuneet kerjäläiset tyytyvät ajelemaan koiria kaduillanne!
He näyttivät elävän suuressa köyhyydessä, ja se olikin luonnollista, kun ryöstäminen nyt oli mahdotonta ja päälliköt olivat maanpaossa. Maanteillä ja vieläpä sellaisellakin syrjäpolulla, jota minä seurasin, häiritsivät kerjäläiset kulkijoita. Siinä huomasin taaskin eroituksen tämän ja kotiseutuni välillä.