United States or Tokelau ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sällit toki ahertivat yhä nytkin työssänsä. Nahkaa niistä toinen takoi ja toinen purasimella kengänpohjaan kireesti reikiä pisteli. Iivana Ivanovitsh, tuota? yritteli yhäti kovin hölmönä tuijottava Andrei: Tarkoitan, muijan aiot?... Eh? Jei bohu! vannoi hymyilevä Iivana. Siitä tulikin lopulta kuin ikään eloisampaa jo kaikkeen.
Jej bohu, sitä turinaa! Ja kun he kuuluvat kolmeen eri puolueeseen, syntyy heillä tavallisesti väittelyitä periaatteellisista kysymyksistä. Silloin, väittelyn tiimellyksessä, leiskahtelee toverini tukka, silmät kipinöivät ja hänen siinä varsin epämukavassa asennossa kyyköttäessään huitoo aina toinen käsi tuimasti ilmassa.
Ja Annushka koki selittää: Vot... Vaikka sängynreunalla istuttaa... Rinnallaan istuttaa... Helliä, hyväillä... Vot! Annushka! ihastui Iivana moisesta armaasta luvasta lopen: Eh sinä!... Kyyhkyläinen! Mutta Annushka sen oikean morsiamen puolesta ihan tenäsi: Jei bohu pitää... Morsianta pitää... Istuttaa ja hyväillä.
Mutta tajusivat he toki vielä asian niin selkeästi kuten yleensä voivat. Vot morsian... Oikea, tolkutti Osiippa. Iivana katsoi morsiantansa, hymy repesi, laajeni, anasti kasvot kaikki. Nenä punoitti. A-haaaa! veti hän ja Ropotille selitti: Vot, Ropotti, oikea eukko... Vot sinulle! Mutta eukko vaati korvausta, aivan jo kiroten: Jei bohu vaadin! Kuin?... Muori?... Mistä vaadit? Eh? peräsi Iivana.
Ja Annushka herkesi ja Iivana jatkoi, vannoen: Vannon... Jei bohu vannon, että toraa... Neljättä päivää jo riitelee ja toraa muori, a minä mitä hänelle sanon? Ja itse hän selitti: Sanon, muorille, merkitsee, sanon että: Muori!... Kyyhkyläiseni... Sydänkäpyseni, sanon... Elä toraa! A hän?... Toraa vain? tarttui ukko.
Vot ... vot... Pjerkjele... Tukki sussi, pjerkjele! toisti Iivanakin nyt ukolle, hörpiksi ja hymyili. Eh!... Siin' on sulle!... uhitteli nyt Annushka ukollensa. Tuo jo ihan tuskastui ja torasi: No jei bohu vannon, jotta minä sinulle vain rakkaudessa, mutta sinä kuin?... Toraat vain!... Ja niin sukeutui aviollinen kina. Annushka hermostui.
Iivanan veikeä hymy yhä laajeni. Hän veti pitkään, merkitsevästi: E-eeeeeeeee! Niin, Iivana Ivanovitsh!... Ruusu ja verevä ja... Ruusu... Jei bohu ruusu! Ja hän ihan ryhtyi kertomaan, kehui! Vot Ilja Petrovitshkin ... nikkari tarkoitan... Hänkin kehui ja sanoi, jotta ruusu... Oikea todellinen ruusu vielä.
Hän hymyili, punoitti, hikosi, ja jo alkoi: Eh mikä mehevä muori!... Verevä muori, tarkoitan, hörppi ja hymyili hän ja lisäsi: Ruusu sin oot, muori... Jei bohu, vannon että ruusu! Morsian ujoili, mutta puhemies-Annushka koki edistää asiaa ja siis myönteli: Niin... Eikö totta, että verevä ja että ruusu!... Vot, Iivana Ivanovitsh, ruusu! Morsian niiskutteli ovipielessä.
Ja Iivana: Jei bohu, vannon, että toraa!... »Uhallakin toraan«, sanoo, ja toraa... Viidettä päivää jo toraa... Eh mikä akka, päivitteli jo ukko ja veti pikilankaa.
Jej bohu, mikä innostuksen hyrsky siinä ryöppyää pitkin Shpalernajan kloakkeja! Että suhtaudunko itse puolestani kylmästi tähän asiaan? Eipä suinkaan, vaan toverini hyrskytessä ja huitoessa W.C:n ääressä huhuilen minä seinän läpi Jussi V:lle päivän suuria uutisia. Niin leviää taasen "vallankumouksen henki" koppi kopilta ympäri vankilaa. Hetken perästä menemme toverini kanssa kävelemään.