United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinä olet rakastunut siihen mustatukkaiseen neitiin; en sano mitään siitä. Amor est valde lurifaxius, rakkaus on ryöväri, niinkuin Ovidius niin oikein huomauttaa. Mutta minä en voi sietää, että vänistään. Jos saamme elää, on muitakin tyttöjä suudellaksemme; jos taas kuolemme, niin menkööt helkkariin kaikki tyyni.
ja joka katsomahan kääntyy, totta puhuiko lasi, ja ne näkee yhteen niin sointuvan kuin sävel poljentohon: niin mulle muisti kertoo tapahtuneen, kun katsoin silmihin ma kaunihisin, joist' Amor oli mulle ansan tehnyt. Ja kun ma käännyin ja kun katseheni tapasi näkyväistä taivaan tämän, mi sattuu silmään, kun sen kierron huomaa,
»Amor ne deliciae generis humani!» TIITUS: He heittävät kukkia minulle! Kansa nousee paikoiltansa. Kaikki rientävät tännepäin! PREFEKTI: Caesar, mikä sinun on? Se on varmaan joku äkkinäinen taudinpuuska. Mitä se on caesar? YLEIS
Kristiina itse esiintyi ensimäisessä osastossa metsästyksen jumalattarena, Dianana, jonka osaa hän hyvin usein ja erittäin mielellään näytteli, luultavasti siten osoittaaksensa vastenmielisyyttänsä avio-elämään, sillä Dianasta kerrottiin, ett'eivät Amor jumalan nuolet häneen ensinkään pystyneet; jälkimäisessä oli hän eräänä Helenan hovinaisena.
Ne julkaistiin eri sanomalehdissä, varsinkin Arwidsson'in toimittamassa "Oskyldigt Ingenting" . Onnistuneimpia ovat: "Perhosen synty", "Kukkasen taivas", "Punnittu Amor", "Varpunen" ja "Valistuksen vaikutus", jossa viimeksi-mainitussa sangen sukkelasti lasketaan pilkkaa nimien muukalaiseksi vääntämisestä.
Oli suloista huutavien, karkeiden äänien jälkeen saada kuulla Blanginin soinnukkaita notturnoja, Italian sinitaivaan loihtimia säveleitä, jotka saattavat sielun aavistamaan sen kesäöitä, kukkaketoja, rakkautta, laulua ja kaikkea sanomatonta viehätystä. "Un eterna constanza in amor!" olivat laulun monta kertaa toistetut loppusanat.
Sitt' opit lempimään sä jaloa laiskuruutta, Näet ihastuin, kuink' kaikk' on sinuss' uutta, Ja Amor hyppii ees ja takaisin. FAUST. Suo, vilkun vielä peiliin pikimmältä, Naishaamu ihmeen suloinen! MEFISTOFELES. Ihailla saat sä kohta elävältä Ylintä ihannetta naisien! Katu. MARGAREETA K
ja joka katsomahan kääntyy, totta puhuiko lasi, ja ne näkee yhteen niin sointuvan kuin sävel poljentohon: niin mulle muisti kertoo tapahtuneen, kun katsoin silmihin ma kaunihisin, joist' Amor oli mulle ansan tehnyt. Ja kun ma käännyin ja kun katseheni tapasi näkyväistä taivaan tämän, mi sattuu silmään, kun sen kierron huomaa,
Eikö järki-tohtorille ole tunnettu asia, että hevoslääkäri aina parantaa sairaansa heitä puhuttelematta, kun päinvastoin lääkäri puhuu paljon sairaillensa... BARTHOLO. Heitä parantamatta, eikö niin? KREIVI. Te olette sen sanonut. BARTHOLO. Kuka perhana lähettää tänne tuon kirotun juomarin? KREIVI. Minä luulen, että te tekaisette minulle epigrammeja, Amor!
Hän kyseli niitä näitä, teki muutamia varsin teräviä huomautuksia ja käyttäytyi yleensä niin kohteliaasti ja ystävällisesti, että Georg mieltyi häneen ja rupesi hänen kanssaan iloiseen pakinaan. Tuo mukava ja kaunis poika, ja hän oli todellakin niin kaunis kuin Amor, kävi yhä vilkkaammaksi ja tuttavallisemmaksi ja näytti hyvin Georgiin suostuvan.