United States or India ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vot, Ropotti! kehui hän ja ryyppäsi: Ropotti, vaan ei Pipotti... Kolppanan tshuhna Pipotti... Eh! Ja Osiippa hoki taas, peräsi: Kuin ei Pipotti? Ei niin ei, Pipotti... Puhutaan sinulle, että ei Pipotti! kinasi Iivana, hymyili, joi. Osiippa asiasta ymmällä, koki, uteli itseltään Ropotilta: Kuin ei Pipotti, vaan Ropotti?... Heh?

Hameetkin nuo piti muuttaa puhtaat ja muutenkin somistautua. Siinä touhussaan hän toki vielä lähemmin puhemies-Annushkalta siitä otaksutusta tshuhna-sulhasesta penäsi: Ja kuin hän sitte sanoi? ... tshuhna tarkoitan?

Aaaaaaaa! selvisi Iivanalle tietysti asia lopullisesti ja itse hän ihan vielä lopetti, selvensi: Merkitsee että: Tshuhna on oikea tshuhna ja ... oikea suomalainen on, vot, oikea suomalainen?... Eh? Ka... Tuota!... Niin!... Prpoh, ruuna! repi Ropotti konia kulkuun ja vieläkin toisteli Iivana, vahvisti: Ymmärrän... Nyt ymmärrän että, vot: Ropotti da Ropotti, Pipotti da Pipotti ja... Vot erotus.

Ja Ropotin täytyi nyt ruveta kansantieteilijäksi. Hän nyhti ruunaa ohjalla ja tapaili selittäen: Vot ... tshuhna tää... Hän on enemmän niinkuin ... kuin tuota sanoisi ... enemmän niinkuin mukurainen ja ... viinaan ja naisiin menevä, niinkuin ... tää tshuhna a... Varsinainen ja niinkuin oikea suomalainen tää, niin ... hän on niinkuin... Niinkuin nyt tää Muolan ja ... tää nyt vaikka Johanneksen mies...

Jos hän olisi tiennyt, että Jussi Ropotilla oli sitä älyksi sanottavaa tavallista vähemmän ja sekin vähä hidasta kuin kesän tulo nälkävuotena, niin olisi hän tutkimatta ja kysymättä tiennyt, että Ropotti on vähintään suomalainen, jopa sekä suomalainen että tshuhna.

Eikä hänen tarvitse edes lypsääkään, kuten tavallisesti suomalaisten härkäpäiden kanssa tekemisiin joutuessaan, sillä nyt istuu kerrankin hänen pöytänsä ääressä tshuhna, jonka puheliaisuudella ei ole äärtä eikä rajaa! Aavistan heti, kun tulkki alkaa noita Rissasen luetteloita levitellä eteemme, että minäkin saan tässä pian ratkaisun ilmiantaja-arvoitukseeni.

Siinä mielessä hän taas alkoi: Vot, minun nimeni on Iivana Ivanovitsh ja sinun, kuoma, Matvei Ivanovitsh, mutta, vot, minun kyytimies ... ja kosiomies tää... Hän, vot, on tshuhna. Kyllä ne durnjakinilaiset olivat sen Ropotin älystäkin huomanneet. Työssään tuhertaen ukko Durnjakin tuo vain virkkoikin: Tshuhna kuin tshuhna!... Niin että mitäs siitä erikoista seuraa?

Kuin tuota, Pipotti? hölmistyi Ropotti, mutta puuhakas Annushka selitti: Muuten vain, kun ... meidän kylässä tässä asuu Kolppanan tshuhna, niin sen nimi on Pipotti ... Andrei Jakovlevitsh Pipotti... Jo ihan toistamiseen hän peräsi: Niin jotta eikö sinunkin nimesi ole Pipotti?

Mutta kun minä olin sen sanonut, ei hän osannut sitä kirjottaa, vaan vuodatti uuden, entistä kipinöivämmän sanatulvan, josta olin erottavinani sanat "tshuhna" ja "njemetski". Vihdoin työnsi hän kiukkuisella eleellä eteeni paperia ja kynän.

Ni-in!... Vannon sinulle, että oikea Suomen tshuhna! tenäsi puhemies-Annushka ja hoki selittäen: Tupaan tulee, tshuhna ... juo korvosta ... sylkee ... tupakoi ... suutaan pyyhkii ... hihalla suutaan pyyhkii... Mutta leski lauhtui oikaisten: Mitäpä siitä, jos onkin tshuhna... Sulhasta hän luuli tshuhnaksi ja jatkoi penäten: Vot, katso... Natalia Aleksandrovnankin mies on tshuhna.