Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Olli häpesi sitä ystävyyttä, jota Liisa osotti hänelle, kiirehti ulos ja itki nurkan takana hävyn kyyneleitä. "Minä olen suutari, nikkari, seppä, satulamaakari, läkkiseppä ja kaikkia ammattia taitava, senkin tuhannen seppä, makasiinin hoitaja, lautamies j.n.e. ja kuitenkin olen minä sika! Voi, minua mies-raukkaa!" tuumaili hän itsekseen, ja pyyhkei silmiään takkinsa hi'aan.
Tuo korkeiden pulpettien välinen tien-aukko näytti hänestä raippakujalta, "katulopilta", ja kun hän oli viimeinkin päässyt tukkukauppiaan läheisyyteen, niin pimenipä kaikki hänen silmissään. Tietämättä itsekään mitä hän teki ja ajatteli, astui hän suoraa päätä tukkukauppiaan luo, joka istui kirjoihinsa kiintyneenä, ja sanoi: "Minä se nikkari olen!" Tukkukauppias katsahti kummastuneena ylös.
"Mistä ostatte vaatteenne?" kysyi Mathilda myöhemmin illalla heidän istuessaan pöydän ympärillä. "Mistäkö minä ostan vaatteeni?" "Niin, ne ovat mielestäni niin kummallisesti tehdyt." "Niin, sen kyllä sanon", vastasi ylioppilas totisena, "räätäli Nikander on ne ommellut." "Nikanderko? missä hän asuu?" "Hän asuu aivan lähellä nikkari Henriksson'ia."
Sinä olet lautamies, kirkkoväärti, kunnan esimies, siltavouti, kirkkoraadin jäsen, seppä, nikkari ja suutari en viitsi enempää puhuakkaan". "Niin on; mutta olisin kuitenkin suonut, että äiti-parkani olisi vielä elänyt, ja saanut nähdä meidän onnemme. Pieni Liisa ja pieni Matti olisivat häntä oikein huvittaneet. Olli junkkari on jo koko mies. Hän on kohta kahdeksan-vuotias ja käypi isänsä jälkiä".
TURKKA. Oletko suutari? KASURI. Nikkari olen. TURKKA. Hyvä sekin. Rupea taloksi. KASURI. Toverini on suutari. Ei uskaltanut tulla sisään, epäili, että tämä on Pietolan talo. TURKKA. Käske sisään! Oterma, tule sisään! Oliko se täällä se poika? Isäntämies, isäntämies! TURKKA. Oletko, Oterma, hyvä suutari? OTERMA. Aina kiitetty, usein kehuttu. Ota mitta ja tee parastasi. Ja nikkari, tähän ovi.
Tuo ukko Pekka oli hyvin "nokkela nikkari", niinkuin pienen pappilan rouva sanoi, jolle hän oli tehnyt uuden viipsinpuun lahjaksi; vaan kuitenkaan ei mainittu rouva voinut häntä suvaita silmiensä eteen, "sillä hänellä on aina niin jumalattomia lauluja suussa", sanoi hän. Pekan laulu se oli, joka minunkin huomioni ensiksi häneen kiinnitti, vaikka minä en olekaan mikään nuottimies.
Nikkari maksoi sakon, lisäsi työväkeä ja joudutti talonsa katto päälle, ennenkuin valitusaika meni umpeen. Sitte hän valitti kuvernöörin virastoon. Se puolestaan katsoi edullisemmaksi rikkoa rakennussääntöä sillä tavalla kuin maistraatti alkujaan oli tehnyt, eikä nikkarin tavalla, ja vahvisti maistraatin päätöksen. Mutta hänellä oli vielä jälellä valitusaika.
Nikkari ei ollut alussa millänsäkään, mutta kun prinssi rupesi käsittelemään hänen kapineitaan ja pyysi käskevällä äänellä selitystä milloin yhdestä milloin toisesta, puhkesi nikkari seuraaviin sanoihin: "Teidän kuninkaallinen korkeutenne, antakaa minun ja minun kapineitteni olla rauhassa! Antakaa niiden olla siinä, missä ne ovat!" Näin jyrkkiin sanoihin ei ollut prinssi tottunut.
Nyt hän vasta havaitsi olevansa nikkari ja alkoi puhua kirkostaan aivan uudella tavalla. "Minulla on tässä tekeillä isonlainen kaappi", sanoi hän kerran, kun näytteli rakennustaan minulle. "Kuinkahan sille kaapille vielä käy? Kun eivät purattaisi..." "Minkätähden? Olenhan minä nikkari ja saan harjoittaa ammattiani tässä kaupungissa." "Tietysti.
Vähääkään soimaamatta häntä tästä, lausui Fenelon: "Ruhtinaani, niin ankaran mielenliikutuksen perästä, on teille hyödyllinen vähän huvitella itseänne. Menkää kaunis-tapettiseen kapinettiin; siellä työskentelee taitava nikkari. Siellä olette myös saava huviketta." Ludvik meni kapinettiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät