United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kun ei lie minussa miestä, urosta Ukon pojassa tämän tulvan tukkijaksi, suonikosken sortajaksi, onp' on taatto taivahinen, pilven-päällinen jumala, joka miehistä pätevi, urohista kelpoavi veren suuta sulkemahan, tulevata tukkimahan. "Oi Ukko, ylinen luoja, taivahallinen jumala! Tule tänne tarvittaissa, käy tänne kutsuttaessa!
Sanoi vanha Väinämöinen: "Niin mitä minullen annat, jos pyörrän pyhät sanani, peräytän lauseheni, päästän siitä pälkähästä, siitä seikasta selitän?" Sanoi nuori Joukahainen: "Onp' on mulla kaarta kaksi, jousta kaksi kaunokaista; yks' on lyömähän riveä, toinen tarkka ammunnalle. Ota niistä jompikumpi!" Sanoi vanha Väinämöinen: "Huoli en, hurja, jousistasi, en, katala, kaaristasi!
Käy, tuuli, lempeästi liehutellen Lumiliinaa hartioilla kauniin immen, Mi kenties käyskelee nyt kankahalla Tuoll' kultaisella, hämärässä illan! Käy, myrsky; tämä myrsky autuus on! PAULI. Sä näit tuon leimauksen luoteisessa. TYKO. Nyt iske tulta, jyskyä ja sada, Sä isäinmaamme taivas ihana! PAULI. Onp' ihanata tämä jylinä, Mi kiiriskelee vuorten reunoilla,
Hänpä on minunki luonut näille päiville hyville, kullassa kulisemahan, hopeassa helkkimähän. "Jopa tieän poikuesi! Voi, poloinen, poiuttasi! Tuoll' on pieni poikuesi, kultainen omenuesi, onp' on suossa suonivyöstä, kankahassa kainalosta." Marjatta, matala neiti, etsi suolta poikoansa. Poika suolta löyettihin, tuolta tuotihin kotia. Siitä meiän Marjatalle kasvoi poika kaunokainen.
Saaren impyet sanovat, niemen neiet vastoavat: "Onp' on Saarella sijoa, maata Saaren manterella, sinun leikki lyöäksesi, tanner tanhuellaksesi karjalaisna kaskimailla, paimenpoikana palolla: lapset on laihat Saaren mailla, lihavat hevosen varsat." Mitä huoli Lemminkäinen! Palkkasihe paimeneksi: kävi päivät paimenessa, yöt on impien iloissa, noien neitojen kisoissa, kassapäien karkeloissa.
"Jo tuon näen kyselemättä, arvoan anelematta: kävipä tiensä tervehenä, matkansa imantehena; toip' on hanhen, voitti vallan, sortipa sotiveräjän, langettipa lautalinnan, levitteli lehmusseinän käyessä anopin luona, apen ainoan ko'issa. Onp' on sotka suojassansa, kana kainaloisessansa, puhas neiti puolellansa, valkeainen valloissansa.
On noita itselläniki joka seinä seisoteltu, joka vaarnanen varottu: miehittä metsässä käyvät, urohitta ulkotöillä." Lauloi nuoren Joukahaisen, lauloi siitäki syvemmä. Sanoi nuori Joukahainen: "Onp' on mulla purtta kaksi, kaksi kaunoista venoa; yks' on kiistassa kepeä, toinen paljo kannattava. Ota niistä jompikumpi!" Sanoi vanha Väinämöinen: "Enp' on huoli pursistasi, venehistäsi valita!