United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !


Muut on muistaisin sanaset, vaan en arvoa alusta, mist' on rauta syntynynnä, kasvanunna koito kuona." Silloin vanha Väinämöinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Itse tieän rauan synnyn, arvoan alun teräksen: ilma on emoja ensin, vesi vanhin veljeksiä, rauta nuorin veljeksiä, tuli kerran keskimäinen. "Tuo Ukko, ylinen luoja, itse ilmojen jumala, ilmasta ve'en eroitti, veestä maati manterehen.

Silloin lieto Lemminkäinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Itse tieän ilke'immät, paikat arvoan pahimmat, kussa surma suin pitäisi, kova loppu loukahtaisi. Oi emo, elättäjäni, maammo, maion-antajani! Kunne käsket piilemähän, kunne käsket ja kehoitat? Aivan on surma suun e'essä, paha päivä parran päällä, yksi päivä miehen päätä, tuskin täytehen sitänä."

En laula olven halulla, Enkä taarin tarpehella Laulan hoikka huolissani, Ikävissäni iloitsen, Panen pakkopäivissäni. Luotu on lintu lentämähän, Humalainen huutamahan, Vaivainen vaeltamahan, Huolellinen laulamahan. Mistä tunnen huolellisen, Arvoan alasen mielen? Tuosta tunnen huolellisen, Arvoan alasen mielen: Huolellinen laulelevi, Huoleton huhuelevi.

Siinä kukkuisin enemmin, Kussa käyvät huolelliset, Astuvat sananalaiset; Siinä kukkuisin vähemmin, Kussa autuaat ajavi, Lykylliset lyyrättävi; Siin' en virkkaisi mitänä Kuningasten kulkiessa, Valtojen vaeltaessa. Mistä tunnen huolellisen, Arvoan sananalaisen? Tuosta tunnen huolellisen, Arvoan sananalaisen: Alahana vyön pitävi, Alempata henkiävi. Suru ja pelko.

Kukkuipa käkeä kaksi Kahenpuolen korpinotkon; Satuin noita kuulemahan Hyv' oli kuulla kummaistaki. Lauloi kaksi laulajata Kahenpuolen pöytälaian; Satuin noita kuulemahan Hyv' oli kuulla kummäistaki. Riiteli kälyistä kaksi Kahenpuolen kaalimaljan; Kummaistako kuuleminen? Lemmon kuultavat molemmat. Mistä tunnen tuhman. Mistä tunnen tuhman miehen, Arvoan uron typerän?

Tuosta tunnen tuhman miehen, Arvoan uron typerän: Viikon istui vyö sylissä, Kauan housut kainalossa, Viikon virsua tekevi, Kauan tuohta katselevi. Mistä tunnen tuhman naisen, Tahi tyttären typerän? Tuosta tunnen tuhman naisen, Tahi tyttären typerän Tulen tuhkahan puhuvi, Lietehen lehettelevi, Nousevi tuvalle tupsu, Paha katsku kartanolle. Muutamia tuntomerkkejä.

"Kun ei tuosta kyllin liene, vielä tieän muunki tieon, arvoan yhen asian: pohjola porolla kynti, etelä emähevolla, takalappi tarvahalla. Tieän puut Pisan mäellä, hongat Hornan kalliolla: pitkät on puut Pisan mäellä, hongat Hornan kalliolla.

Mitä putsinen puhuvi, Satavantinen sanovi? Sitä putsinen puhuvi, Satavantinen sanovi: "Kyllä muistan murhevuoet, Arvoan ajat pahemmat; Isä survi suokanervat, Veikko vehkoja keräsi,

Vielä muistan muunki päivän, arvoan ajan paremman, kun ajoit Kalevan kasken, Osmolan salon sivallit: heitit koivun kasvamahan, puun sorean seisomahan linnuille lepeämiksi, itselleni istumiksi." Siitä vanha Väinämöinen kohottavi kokkoansa; mies on nousevi merestä, uros aallosta ajaikse, siiville sijoitteleikse, kokon kynkkäluun nenille.