United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kevääsi ihana Kesälles kukat luokoon, Syksylles heelmät tuokoon! Sen suokoon Jumala! TYT
"Vaikk' kultaa en tuonut sulhollein Enkä nuoruuden suloutta; Niin leski jos oisin, kyll' joukottain Mulle tulisi kosioita. "Mitä hartaimmin toivoo sydämessään, Ja salaa Jumalalta, Jota ei edes tohdi rukoillakaan, Sen sulhoni multa saa. "Jokainen nyt sydämensä tutkikoon, Mitä enin hän halajaa; Sitt' luokoon silmänsä minuun, niin Lempisyntinsä nähdä saa."
CORIOLANUS. Sodan jumala, Luvalla suuren Zeun, sun sielus täyteen Jaloutta luokoon, ettei haavoittaa sua Häpeä voi, ja sodass' että seisot Kuin merirasti, myrskyj' uhotellen, Ja sinuun katsovaiset pelastat. VOLUMNIA. Polvilles, poika! CORIOLANUS. Uljas poikan' on se! VOLUMNIA. Niin, hän ja vaimos, nainen tuo ja minä Sua rukoilemme nyt. CORIOLANUS. Ma pyydän, älkää!
NORFOLK. Vihollinen jo suon on tällä puolen: Tapellaan ensin, sitten tapetaan. RICHARD. Tuhannen sydänt' uhkoo povessani. Etehen sotaliput! Käykää päälle! Ja vanha tunnussana, santta Yrjö, Se lohikäärmeen vimman meihin luokoon! Eteenpäin! Kypäreillämme on voitto. Neljäs kohtaus. Hyökkäyksiä. CATESBY. Lord Norfolk, apuun, apuun kuninkaalle!
Muistat: muiskuhuulillamme Hiljakseen valat untui? Silmäs kun näki silmähäin, Tunne vastasi tunteesen, Silloin valvonnan ol' aika; Luokoon nyt uni unheen! Uinu, syömmeni rauhaton, Riemut unhota, murheet maan! Toiveet ei saa rauhaas sortaa, Untas ei unihaamut. Lapsuuden muistoja.
Sillä rikas mielikuvitus, luokoon se sitten mitä hirmukuvia tahansa, on jo sellaisenaan joku seurakumppani sille, jonka tie kulkee ehdottomassa elämäntyhjyydessä ja elämän-yksinäisyydessä. Kaarlo Kramsulla ei ole edes sitä lohdutusta. Hänen mielikuvituksensa on yhtä köyhä vivahduksista kuin on köyhä iloista ja suruista hänen tunne-elämänsä.
Hän siihen pulmaan luokoon valon, Miten viekkauteen voit liittää mielen jalon, Sydän nuorna ja kuumana armastella Ja säännöin lempeä suuntaella. Miss' ollee tuo, minä tietää soisin, Hän "Mikrokosmos herra" nimelt' oisi. FAUST. Jos ihmisyyden kruunua en mä saa, Jot' intomielin aistini halajaa, Mit' oon ma? MEFISTOFELES. Juur' mit' ootkin.
Häll' on yksin lupa hyvää palkita, pahaa rangaista, parantaa ja pelastaa, kaikkea eksyvää ohjata tielle. Jumalille suomme kunnian kuin ois he ihmisiä, tekisivät suuressa sen, minkä meistä parhain pienessä tekisi tai tahtoisi. Jalo ihminen olkoon, avulias ja hyvä! Väsymättä luokoon hän hyödyllistä, oikeaa, olkohon esikuva aavistettuin jumalten.