United States or Vanuatu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Häll' on yksin lupa hyvää palkita, pahaa rangaista, parantaa ja pelastaa, kaikkea eksyvää ohjata tielle. Jumalille suomme kunnian kuin ois he ihmisiä, tekisivät suuressa sen, minkä meistä parhain pienessä tekisi tai tahtoisi. Jalo ihminen olkoon, avulias ja hyvä! Väsymättä luokoon hän hyödyllistä, oikeaa, olkohon esikuva aavistettuin jumalten.
Ja niinkuin mieli puhdas nyt kirkkomatkan' on, niin työssä tälle maalle se puhdas olkohon! Ah, herttainen on hetki, tää Herran päivä on! Jo kirkon torni nousee tuolt' yli kuusikon. Ja aamupaistehessa se noin kun hohtelee, totuuden pyhän tietä se meille viittailee. Niin maamme tulevaisuus myös meille hohtakoon, kuin pyhä templi tuolla, ja meitä kutsukoon!
Häll' olkoon sulle syli lämpönen Ja sydän hellä, lempi tulinen! Hyvästi, Helmi! Onni olkohon Sun johtajasi aina elon teillä. Mun kohtaloni miksi tulkohon, On lohdutus myös paljon kärsineillä: Jo koht' on kannel vaiti kourassain. Mun kalman kylmyys asuu rinnassain. Keski-suomalaisten asevelvollisten laulu. Pois kirves, kuokka, kädestä, Nyt miekka kourahan! Ken oman maansa edestä Ei kuolis, armahan?
Tynnyri, josta toinen pohja on poissa. Pienet paarit. Tukkilaisia valmistamassa näreitä. Laulavat: Onpa se rakkaus sukkela tauti, riivaa se meitä, riivaa se teitä, varkahan tavalla se vaanii ja lyö, olkohon päivä tai olkohon yö. Nuorta ei säästä se, vanhaa ei heitä se rakkaus.
Karttaa suo, Jumala, kamalain juonia kansan ja maan! Hänestä hoivamme, turvamme toivomme, armahin apumme ain' olkohon! Eläköön Ruhtinas, vilpitön valtias meidänkin maan; rantamme rauhassa, lakimme vahvana, uskomme vakaana varjelemaan! Virsi kotimaan puolesta. Oi kuningasten kuningas, sä maan ja taivaan valtias, myös tälle maalle silmäs luo ja armos runsaat lahjat suo!
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan: Me olemme kerran nyt päällä maan ja täällä meidän on eläminen, miten taidamme parhaiten. Me olemme kaikki nyt laivalla ja kynnämme suurta merta. Me synnytettiin vaivalla ja vaivalla kuolemme kerta. Mut se, mikä siinä on välillä, se olkohon lämpöä, lempeä! Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks, käy kulkukin helpommaks.
Kiitos Herran olkohon! Tänäpänä. Jo tänään, sielunen, Käy tielle kaidallen! Huomenna kenties tässä Et ole elämässä. "Ah, mistä alkaisin?" Hän täytti koko lain; On rakkaus Hän vain. Siis ajattele sinä: "Jos Hänet hylkään minä, Niin tulen tuomituksi, Ijäti kirotuksi". Ettekö te paljoa enempi ole kuin he?
Pysy siinä sen ikäsi, Asu siinä aikuesi, Kun ei kuuta aurinkoa, Päiveä hyvännäöstä, Kun ei maata, eikä puuta, Ilmassa inehmisiä. Tämän päivyen perästä, Olkohon kivi kovana, Rauta kaikki karkiana, Tuuli taivahan viluna!"
"Mun hovi, teidän lääni on," Niin herra jatkoi nyt. "Isäntä kukin olkohon Kuin maat ois perityt. Jumala vaan ja ruhtinas Meill' yhteinen on valtias. Ja rakkaus veljyyden On side sydänten." Jo lausuikin hän tarpeeksi. Vaan kansa vait on myös! Niin kuunteleeko kylmästi Tuo joukko jalon työs? Ei! lämpimyyttään vait on se, Suun sulkee kuuma kyynele. Vavahtaa huulet vaan, Ei lähde sanaakaan.
LORDIT. Kiitämme, armollinen kuningas. MACBETH. Me itse nöyrän' isäntänä käymme Nyt vierastemme seuraan. Arvo-istuin Emännän olkohon; kun aika tulee, Hält' odotamme tulotervehdystä. LADY MACBETH. Mun puolestani kaikillen se lausu: Sydämmen' sanoo heidät tervetulleiks. MACBETH. Sydänten kiitos sulle vastaa, katso; Molemmat sivut täydet! Käyn siis keskeen. Nyt irti ilo!