United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun väikyn mä ylhäällä tääll', Tääll; tuulien viileäss' helmass', Niin kaukana näen mä kaunoisen kunnaan Paistehess' iltasen. Heilahda korkeelle, keinu, Ja lempeäll' illalla liina Impeni liehukoon! Kuin Onnelan kaukainen maa Niin kimmeltää ihana kunnas, Ja sinneppä lentäisin impeni kanssa Siivillä läntisen. Heilahda korkeelle, keinu, Ja lempeäll' illalla liina Impeni liehukoon.
Siel laaksossa vainion all On keväinen, viherjä niittu, Mi ainiaan herttaises hämäräs siintää Kukkasil keltaisill. Heilahda korkeelle, keinu, Ja liehukoon impeni liina Illalla lempeäl. Siel suutelee ehto ja koi Ja siel ijankaikkinen aika Pois kiitävi vauhdilla kiitävän virran Himmeään Unholaan. Seisahda, heiluva keinu, Jo kelmenee impeni poski Illalla lempeäl.
Kaipaatko milloin pois ajan, paikan ja kuolonkin taaksi, istuen illoin, tuntien hiljaa maatuvas maaksi, kun kaikki haipuu kaunis niin kauas ja päämäärä pyhä vitkahan vaipuu, vaikka sa korkeelle kurkotat yhä? Nauratko koskaan silloin sa naurua ivan ilkamoivan? Säikytkö, joskaan kuule et muuta kuin oman äänes soivan? Painatko pääsi silloin sa peljäten, kulmilta harmaan?
Kuin Onnelan kaukainen maa Niin kimmeltää ihana kunnas; Ja sinnepä lentäisin impeni kanssa Siivillä läntisen. Heilahda korkeelle, keinu, Ja liehukoon impeni liina Illalla lempeäl. Siel lehtinen kauhtana ain On hartioil unisen koivun, Ja ainiaan lempeillä kunnailla läikkyy Helluntain vainiot. Heilahda korkeelle, keinu, Ja liehukoon impeni liina Illalla lempeäl.
Siell' lehtinen kauhtana ain' On hartioill' unisen koivun, Ja ainian lempeillä kunnailla läikkyy Vaimot helluntain. Heilahda korkeelle, keinu, Ja lempeäll' illalla liina Impeni liehukoon. Siell' laaksossa vainion all' On keväinen, viherjä niittu, Mi herttaisess' hämäräss' ainian siintää Keltaisin kukkineen. Heilahda korkeelle, keinu, Ja lempeäll' illalla liina Impeni liehukoon.
On allamme viherjä maa Ja päällämme sininen taivas, Ja läntinen lehtistä laaksoa soittaa Lintujen laulaes. Heilahda korkeelle, keinu, Ja liehukoon impeni liina Illalla lempeäl. Kun väikyn mä ylhäällä tääl, Tääl tuulien viileäs helmas, Niin kaukana näen mä kaunoisen Paisteessa iltasen. Heilahda korkeelle, keinu, Ja liehukoon impeni liina Illalla lempeäl.
Siis myö mulle miekkasi sotamies » Kunigunda, ah, Kunigunda Ja korkeelle leimusi kuninkaan lies, mut vastasi sankari suuri: »Ja vaikka mä vaan olen sotamies» Kunigunda, ah, Kunigunda »niin myö minä miekkaani en jumal' ties itse kuninkaan tyttärihinkään. Mun onneni olla on sotamies » Kunigunda, ah, Kunigunda »sama, luulenpa, tahto on miekkani myös, se on Hiidessä kuuraeltu».
Niinpä hän, kylästä kaukana, viettää Aikansa, harmaapää: Millon hän istuu ja kauhaansa veistää Leimuval nuotiol, Ja millon taas nuijiilee miiluans, Ja kumahtaa kanervakangas. Nyt kanssani keinuhun käy, Mun impeni, valkeal liinal; Kuin morsian kauniina seisoovi luonto Iltana helluntain. Heilahda korkeelle, keinu, Ja liehukoon impeni liina Illalla lempeäl.
Kuin morsian kauniina seisovi luonto Iltana helluntain. Heilahda korkeelle, keinu, Ja lempeäll' illalla liina Impeni liehukoon! On allamme viherjä maa Ja päällämme sininen taivas, Ja läntinen lehtistä laaksoa soittaa Laulaissa lintujen. Heilahda korkealle, keinu, Ja lempeäll' illalla liina Impeni liehukoon!