United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !


Juuri heidän sivutse kulkiessansa, kuului taas oravan ääni, ja tuo vanha huronilais-vaimo kummeksi kun nämät pienet eläimet näin myöhään olivat valveella ja liikkeellä, johon Hist vastasi vähää ennen kuulleensa saman äänen pari kertaa ja arveli että tuo pieni raukka odotti myöhäisen iltasen jäännöksiä. Tyytyen tähän selitykseen, jatkoi akka matkaansa molempien nuorten miesten läheltä seuraamana.

Matti heitti heiniä eteen, mutta ei kehdannut ruveta juottamaan; laittakoon Liisa juomisen, kun tulee... Ei Liisaa kuitenkaan näkynyt sinä päivänä tulevaksi, ja Matin täytyi juottaa lehmä ja itse lypsää se. Lehmän lypsettyään, iltasen syötyään ja lämmintä maitoa juotuaan hankkiutui Matti ennen maatapanoaan päreitä kiskomaan.

Mutta nuo lapset olivat kasvaneet niin totisiksi kuin vesat jylhässä hongistossa, että he luonnollisen ilon keskessä muuttuivat alakuloisiksi aivan niinkuin minä olin synkistynyt sen puutteessa. Kun iltasen jälkeen alkoi nuorten keskellä leikki ja tanssi liehua, niin tuli Elias poika surumielin luokseni ja pyysi: Lähdehän, hyvä Paavo, kotiin maata, että jaksat nousta aamulla ahdokselle.

Hän piti huolta, että hänen pukunsa oli aina mallikelpoinen, asuntonsa hän järjesti hauskaksi ja maukkaaksi ja kutsui tuontuostakin vieraita luokseen. Ja kun ne siellä saivat hauskassa seurassa hyvän iltasen ja herttaisen kohtelun, tulivat he vielä toisenkin kerran.

Aina vähän väliin, mutta kyllä sinä niistä tänään saat vapaana olla. Alfred. Syökäätte, syökäätte nyt ystäväni. Ettehän toki tänä iltana edemmäksi mene! Olli. Totta-kaiketi, iltasen syötyämme kohta matkalle taas. Rölli. Täällä on paljon lämpösempi kuin yöllä matkalla. Olli. Vaikka! Rientää täytyy toki kotia, joulu tulee. Rölli. Ja morsian vartoo, siinä temppu, joka puolensa pitää. Alfred.

"Kunnon pojan saat," lisäsi hän, "ja nyt voin hänestä olla huoletta," ja hän vielä kerran sulki tytön rintaansa vastaan. Itku ja mielenliikutus vähän asettuivat. Emäntä rupesi iltasen toimeen ja pyysi Ingrid'iä avukseen, "sillä ei Synnöve semmoiseen tänä iltana kelpaa." Ja sitten he yksissä keittivät kermapuuroa. Miehet haastelivat vuoden tulosta ja muista taloudellisista seikoista.

Oli hänellä uusi letkavarsi piippukin ja se oli kuin kello: koppa liivintaskussa ja suuluu pujotettu napinläpeen, jotta punainen letka oli alaspäin kaarella. Iltasen syötyä laitettiin nukkumaan pirtin lattialle ja tuumittiin siinä lyhyeltä ennen nukuntaa päivän tapauksista.

Kapteeninrouva järjesti iltasen, kehottaen syömään ja tuosta nuoresta tytöstä näytti kaikki maistuvan hyvältä. Voileipä toisensa perästä hupeni hänen punaisten huuliensa lomitse ja näkkileipä ratisi valkeain luonnonhampaitten välissä. Erinomainen ruokahalu, hänen eloisissa kasvoissaan voi lukea: se maistaa hyvältä ja minä jaksan syödä hyvin.

Iltasen syötyään ja isännän kanssa kammarissa kahden ollessaan, kysyi hän taas: "Missä on Lyyli? Enhän ole häntä vielä nähnyt." "Elä kysy häntä enää!" vastasi isäntä huo'aten. "Hän ei ole enää täällä maailmassa; hän on jo haudan toisella puolella. Hän on kuollut!" ja kyyneleensä alkoivat vuotaa. "Miten hän kuoli?" kysyi Hannes niin vakaana, kuin suinkin saattoi. "Sinä kysyt, miten hän kuoli.

Kun siellä syötte iltasen sekä juotte kahvit ja teet, niin tulkaa kauniisti kotiin. Lupaathan, Paavo, tehdä niin? Lupaan kyllä, vastasin minä ja olin melkein kyyneliin liikutettu emännän ystävällisestä puhuttelusta. Pieni Elias poika ja pikku Katri tulivat kanssani. Ilta pidoissa tuntui minusta hauskalta.