United States or Guinea-Bissau ? Vote for the TOP Country of the Week !


Pakolaiset puhkesivat kovaääniseen ilohuutoon. Ja ettei yhdenkään heistä tarvitsisi puutetta kärsiä ennen sinne saapumistaan, tahtoo hänen ylhäisyytensä jakaa 10 talaria matkarahoiksi jokaiselle perheelle ja 5 talaria jokaiselle naimattomalle tahi lapsettomalle pakolaiselle. Hurraa! Eläköön kreivi Horn! huusivat suomalaiset. Mutta nyt alkoi melua taas kuulua tukholmalaisten joukosta.

Vihollisen väki päästi raikkaan ilohuudon, kun saapui kylän näkyviin isonlaiselle niitylle, vaan vastaukseksi vihollisen ilohuutoon lähettivät suomalaiset niityn reunalta metsästä, johon olivat piiloittuneet, satakunnan hyvästi suunnitettuja lyijymukuloita, jotka kukistivat yhtä monta vihollista maaperään, ja samassa hyökkäsivät niitylle oikein käsikahakkaan.

Kun tässä paikassa se ajatus, että viekoittelija oli kuoleman oma, jälleen heräsi hänen sielussaan, hänestä tuntui, kuin äkkiä kirkas leimuava valo olisi syttynyt hänessä ja hänen ympärillään, ja hän olisi saattanut puhjeta ilohuutoon niinkuin verikostoa etsivä, joka riemuiten polkee jalallaan voitetun verivihollisensa rintaa.

Puhkesi Pulydamas ilohuutoon raikuvin äänin: "Suott' ei jänterikäs käsi uljaan Panthoon poian peistään heittänyt lie, minä luulen, vaan joku kostoks otti Akhaian mies sen ruumiiseensa ja mahtaa matkata Hadeen kartanohon sitä sauvana käyttäin." Noin hän kerskaten huusi ja vimmaan saatti akhaijit; muist' yli tuimistui Telamonin urhea poika, 459 ankara Aias, näät lähin kumppani hält' oli kaattu.

Turhaan ei toki singonnut käden jäntevän heitto, vaan kävi joukkojen pään Hypsenorin, Hippason poian, maksaan rinnan alle, ja hän heti herposi maahan. Puhkesi Deifobos ilohuutoon raikuvin äänin: "Kostamatonna nyt ei viru Asios, vaan sydämessään kaiketi riemahtaa lujan portinsulkijan Hadeen luo samotessaan, hälle kun hankin saattajan myötä."

Kaatui mies rytinällä; ja törröttäin sydämessä istui peitsi, ja varren pään sydän sytkivä vielä sai värinään, vaan sen pian herposi ankara vauhti. Puhkesi Idomeneus ilohuutoon raikuvin äänin: "Eikö jo, Deifobos, tasan oltane, kaattua kolme yhtä jo vastata voine, kun niin kopeasti sa kerskut? Tullos, turmahinen, sinä itsekin vain mua vastaan, jott' uron Zeun rotujuurta jo tulleen näät tykö Troian!

Peist' Akamaan tuta sai Promakhos, Boiotian urho, veljeä kaattua tuon kun pois veti tarttuen jalkaan. Puhkesi koht' Akamas ilohuutoon raikuvin äänin: "Kerskujat Argos-maan, sanasankarit, suult' ylen uljaat! Eip' ole vaiva ja vaikerrus vain meille nyt yksin koituva, vaan tuho näin myös kerran teitäkin kohtaa.