United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
CRESSIDA. Mik' on? Mik' asia? Ken oli täällä? PANDARUS. Ah! Ah! CRESSIDA. Noin miksi huokaat? Miss' on prinssi? Poissa? Oi, sano, hyvä setä, kuink' on laita? PANDARUS. Ah, että olisin yhtä syvässä maan alla kuin olen sen päällä! CRESSIDA. Oi, taivaan jumalat! Kuink' onkaan laita? PANDARUS. Paras, että menet sisään. Oi, ettet olisi koskaan syntynytkään! Tiesinhän, että olisit hänelle kuolemaksi.
"Ainako vaan huokaat Herran puoleen tuhoaksesi Hänen henkensä töitä?!" sanoi Aappo ja sisällisestä liikutuksesta värähteli hänen äänensä. "Yhden asian minä vaan varmasti tiedän", sanoi kiertokoulunopettaja. "Ja mikä se on?" kysyivät Aappo ja Kölliskö yhtä-aikaa.
Ei, suhdasta ei tiedä rakkauteni, Ei tuskani, kun moinen aarre meni. PANDARUS. Tuossa, tuossa, tuossa hän tulee. Oi, te armaat kyyhkyläiset! CRESSIDA. Oi, Troilus! Troilus! PANDARUS. Ah, te, nokkavarpuset! Sallikaa minunkin teitä syleillä. "Oi, sydän", niinkuin lauletaan vanhassa laulussa, " Oi, sydän, raskas sydän, oi, Miks huokaat, etkä lakkaa?"
Kukapa olisi uskonut, että tuo ilkeä merituuli ja tämä kylmä Suomen ilma tekisi niin hyvää teidän armollenne! Anteeksi ... vielä yksi kihara ... kas noin. Mutta kannattaako todellakin olla noin viehättävä näille tyhjille seinille tai tuota ikävää pappia tai noita muita tomppeleita varten tässä moukkain maassa. Oi, teidän armonne! Mitä huokaat, hupsu!
Unhottaako Me voimme, ettei meillä käsiä, Vaikk' onkin Marcus niistä puhumatta? Nyt ruokaillaan! Syö, rakas tyttö, tuo. Ei juomaa täällä. Valitus mykkä, ymmärtää sua tahdon Ja sanattoman kieles oppia Kuin kerjuumunkki pyhät rukouksensa. Jos huokaat, tynkäs nostat taivaaseen, Jos nyökkäät, viittaat, polvistut, jos minkä Teet merkin, niistä kirjaimiston laitan, Jost' aatoksias ahkerasti tutkin.
Minä en vielä nukkumaan ehtinyt, kun Emilia ja Julia hiljaa hiipivät huoneeni vieressä olevaan kammariinsa. Väliovi oli auki, ja minä kuulin mitä puoli-ääneensä keskustelivat. Julia sanoi vähän harmistuneena: "sinä haukottelet, sinä huokaat, ja kuitenkin tulee Algernon huomenna! Emilia, sinulla ei ole tuntoa enemmän kuin paperirasialla!" Emilia.
nousee, kohottaa lasinsa ja laulaa: Riemun, leikin lempee paikka puisto tää on paahteinen; mitä siitä, syksy vaikka murtaa toivot keväimen. Ylläsi kuin valkosumu häilyy kukat oksillaan, huomenna ne tuulen humu siroitelkoon maailmaan. Huomenna ne tuulen humu siroitelkoon maailmaan. Miksi kesken kukoistusta ajatella hedelmää? Miks on mieles murheen-musta, huokaat elon hyörinää?
ANTON. Tahdot ja et tahdo heittää tuota kultaista leiloasi. Hahaa! mitä katsot minua? Luuletko, ett'en tiedä, mihin huokaukses lentää? LEO. Oi sanokaat! ANTON. Hämeenlinnaan! Hyvä! ANTON. Tiedänpä oikein! LEO. Niinköhän? ANTON. Sinä huokaat. LEO. Ja tämä on kehno työ. Mutta heitetään pois nuo huokaukset, heitetään ne pois tetrao urogallus'ten nimessä! Kuinka jaksavat he? ANTON. Metsotko?
Siellä sinulla on tainnut olla varsin lystit päivät, ja olet kukatiesi tanssannutkin kaupungin neitoin kanssa. Vain kuinka? Toivonen, sinä huokaat? Ai, ai, Toivonen, eipä se ole minulle mieliksi. Nyt sinulla on ikävä kaupunkiin, eikä enään taida sinulle kelvata olla meidän köyhässä kylässämme.» Näin Elsan puhuissa, katsoi Toivonen maahan mitään vastaamata.
Miss' on sun herras, Strato? STRATO. Messala, Vapaana kahleista, joiss' itse huokaat. Nyt voitonsaaja hänet voi vaan polttaa; Näet, Bruton voitti Brutus vaan, ei kenkään Saa kunniata hänen surmastansa. LUCILIUS. Niin Bruton tuli tehdä! Kiitos, Brutus! Todeksi teit Lucilion ennustuksen. OCTAVIUS. Kaikk' otan seurahani Bruton miehet; Mua tahdotko sa, poika, palvella?