Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. toukokuuta 2025


Ja nyt huomasi Syyne suureksi hämmästyksekseen, että se, joka puhui, olikin kanto, kanto, joka oli olevinaan hänen isänsä, räätäli! Miksi sinä pelkäät minua? jatkoi kanto. Olenhan minä vaan vanha, kaatunut puuraukka. Ymmärrätkö sinä, mitä minä sanon? Ymmärrän, sanoi Syyne. Hänestä rupesi ääni kuulumaan yhä selvemmältä, kuta enempi kanto puhui.

"Oivallista kuva on melkein kulumatta!... Herra, jota odotan, myy tämän rahan ja hänellä on niitä ainoastaan verrattoman harvinaisia ymmärrätkö minua, lapseni?" "Minä en ymmärrä lauseitasi; mutta tarkoituksesi käsitän selvästi. Sinä et millään tavalla tahtoisi päästää tätä kultarahaa käsistäsi."

Siis sinä et tahtoisi olla veturinkuljettajana? Sama se minulle on olenko lämmittäjä vai veturinkuljettaja. Lämmittäjänä on vapaampi. Mutta Ingridin tähden olen sentään luvannut koettaa. Ymmärrätkö? Mutta minä itse tahtoisin tehdä vaan sitä mitä minä tahdon tehdä. Siinäpä sinä näet, heti kun menet naimisiin, saat luvan tehdä hiukan toisin kuin tahtoisit.

Ja kuule sinä, hän kumartui eteenpäin ja löi nyrkillä pöytään ja kuule sinä, ne olivat omat miehet, omat virkaveljet, jotka pettivät hänet, luovuttivat hänet viholliselle, ymmärrätkö, omat miehet! Antero ei ollut siitä mitään kuullut... Ei, ei siitä kukaan tahdo puhua, sillä kun toiset pettivät hänet itsensä, niin pettivät toiset hänen aatteensa.

Saakelin housut, sanon minä. Kuulehan. Kapteeni Varjakka on luultavasti Rantalassa odottamassa venettä. Ja jos ei ole siellä, niin toimita vaikka millä keinoin sana Onneen, että kapteeni Varjakan pitää joutua kuin henkensä edestä ja suoraan Rajalinskan luo. Ymmärrätkö? PAAVO. Kyllä minä ymmärrän, mutta minä en tunne sitä kapteenia.

"Mutta sitä ei Sven voi koskaan muistaa, äiti, ne ovat niin kauniit!" vastasi hän ja näytti niin voitonriemuiselta kuin olisi lausunut mitä painavimman todistuksen. "Mutta etkö ymmärrä, Sven, että kun sinä unohdat, niin olet tottelematon äitiä kohtaan", jatkoi Ester kuulusteluaan. "Ky-yllä", vastasi Sven jo hiukan säveämpänä. "Ymmärrätkö, että olet ollut tottelematon?" "Ky-yllä."

Mut, ah! En tahdo. Olet toki mulle rakas, Ja minä, niinkuin toivon, sulle rakas. HUBERT. Niin rakas, että, mitä käskenette, Vaikk' oisi kuolema sen toimen loppu, Sen, jumalauta, teen. KUNINGAS JUHANA. Sit' enkö tiedä? Oi, Hubert, hyvä Hubert, tuohon poikaan Luo silmäsi; niin, tiedä, ystävä, Hän tielläni on niinkuin mikä käärme, Ja mihin vain tään jalkani ma astun, Hän edessäni on. Mua ymmärrätkö?

Sitä en ollut mies tekemään, minä häpesin sekä sinua ja poikaa, että koko maailmata. Tekipä melkein mieleni tehdä loppu itsestäni. Kyllä minä hyvin ymmärrän sen. Ja sitte täytyi sinun ryhtyä viinaan kiinni saadaksesi voimaa unhottamaan jo soittamaan. Ei, ymmärrätkö sen, Kari? Herra ymmärrätkö sen? sanoi Torger, taas kohottaen päätänsä.

KORTESUO. Ymmärrätkö sinä muka sitten paremmin? Sano! RIIKKA. Luulenpa melkein. KORTESUO. Sinä ehkä tiesit asiasta? Hän varmaankin oli sinulle kertonut? Minua vaan vedettiin nenästä yksissä tuumin. Tunnustapa tunnusta heti taikka minä ! RIIKKA. No niin! Alahan nyt pauhata taas. Niinkuin ei tässä olisi ikävää mieltä yltäkyllin jo muutenkin. KORTESUO. Etkös tiennyt siitä? Sano!

Eihän se vielä todista, että rakkaus vallitsee heidän välillänsä. Ei luutnantti M. sentään saanut kehittää ajatuksiansa loppuun asti. Luutnantti B. oli kuunnellut hänen puheitaan suurella kärsimyksellä ja katumuksella, Nyt hän ei voinut enää hillitä itseään, vaan hyppäsi ylös ja lensi suoraan luutnantti M:n eteen. Minä sanon sinulle, ettei se ollut minun tarkoitukseni, ymmärrätkö sinä!

Päivän Sana

kyynelpisaraa

Muut Etsivät