United States or Heard Island and McDonald Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tätä varokeinoa ei kuitenkaan tarvittu tällä kertaa, sillä kun Wallin vietiin haavoitettuin luokse, havaitsi hän että vammat tosin olivat sangen suuret, vaan ei ykskään vaarallinen hengelle. Monta päivää vielä antoi yhtähyvin tämä seikka kyllin puheen-ainetta leirin asukkaille. Naiset moittivat sitä ankarasti, sanoen julmaksi, että miehet ovat niin väkivaltaiset.
GONERIL. Miks tarpeen Viiskolmatta tai kymmenen tai viisi Talossa, jossa teillä käskyläistä On kaks sen vertaa? REGAN. Niin, miks tarpeen ykskään? LEAR. Oi, sikseen tarve! Kurjin omistuskin Jo halvan kerjäläisen tekee rikkaaks. Suo luonnollen vaan mit' on luonnon tarvis, Niin elukan on arvoss' ihmishenki.
Ei ykskään petturi saa eloon jäädä. ANTONIUS. Seis, kansalaiset! 1 KANSALAINEN. Vait siellä! Jalo Antonius puhuu. 2 KANSALAINEN. Kuulemme häntä, seuraamme häntä, kuolemme hänen kanssaan. ANTONIUS. Mut hyvät, armaat ystävät, en teitä Noin hurjaan kapinaan ma kiihtää tahdo. Tuon työn on, nähkääs, tehneet kunnon miehet.
PINDARUS. Siis olen vapaa; sit' en toki tahtois Ma tällä hinnall' olla. Cassius, oi! Pois Pindarus nyt täältä rientää maille, Miss' ei hänt' ykskään roomalainen näe. MESSALA. Titinius, niin, se vaihtokauppaa vaan on: Octavion voitti uljaan Bruton joukot, Ja Cassion väen taas Antonius. TITINIUS. Se tieto Cassiot' ilahuttaa varmaan. MESSALA. Mihinkä jäi hän?
sen kansan sydämestä eroittaa mun se kieli, jolla laulan, kaiullaan ja ykskään kuiskauksistani saa mun ei synnyinmaani syömeen oikeaan. Ah! niinkuin huulet sen ken näkee unta vain liikkuu, sanoja ei kuule ken, niin on mun tunteheni valtakunta, mun, muukalaisen maalla isien. Täst' eikö nousemusta horroksesta? Tää eikö lumo lakkaa konsanaan?
Ei pimeys helvetin, ei yö, miss' ykskään ei tähti loista alla soukan taivaan, min kokonansa pilvet synkät kattaa, niin paksuun, raakaan peittoon hunnuttanut näköä multa ei, ei aistimia, kuin savu tuo, mi täällä päälle lankes. Ei silmää sietänyt ees auki pitää; siks Oppahani viisas, uskollinen läheni, tarjos tueks olkapäänsä.
MARCELLO. Se katosi, Kun kukko laulaa alkoi. Kerrotaan, Ett' aina, kun se aika joutuu, jolloin Tuloa Vapahtajan vietetään, Niin laulaa kaiken yön tuo aamulintu. Nyt, kerrotaan, ei ykskään henki liiku, Yöt ovat raittihit, ei tähdet koske, Ei taiat tartu eikä noidat hurmaa, Niin armias ja pyhä on se aika. HORATIO. Sen olen kuullut ja sen osaks uskon.
Silloin armoa ei ykskään syyllinen saa." Sit' emme pelkää. Paikallaan se pysyy, Saa kirkkaaks miekan vaan ja tarkaks silmän. Tää keskustelu tähän päättyköön. Siis olkoon petollinen kuninkaas Sinulle kalliimpi kuin isänmaas. Surulla lähdemme. Mi sanoiks vaan Nyt jäi, se kohta miekoin ratkaistaan. Neljäs kohtaus. Hyvästi, sanansankarit, te jääkää, Hupainen sota-aika terve taas!
Jos tässä ruhtinasten seurass' ykskään Pahasta luulosta tai panetuksest' On mulle vihamielinen; Jos tietämättäni tai raivost' olen Jotakin tehnyt, josta joku tässä Minua kaunaa, pyydän hänen kanssaan Sopia rauhass', ystävyydessä; Viha on mulle surmaa, sitä kammon Ja kaikkein hyväin rakkautta kaipaan.
Mut jospa joku orja, palkkalainen On päissään tehnyt murhan, ryvettäen Näin rakkaan vapahtajan kalliin kuvan, Rukoillaan polvill' oiti armoa; Ja väärin kyllä antaa mun se täytyy. Mut veljeäni puoltanut ei ykskään, En itsekään, jok' unhotin tuon raukan, Ma kiittämätön. Ylväimmällä teistä, Jonk' elämässä tuli kiittää häntä, Ei puolta sanaa hänen elämäkseen. Jumala!