United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli rukoillessaan tullut ajattelemaan niitä monia kansansa lapsia, jotka eivät edes rukousta käsitä, jotka eivät voi lähestyä Jumalaa, Vapahtajaa ja pyhää Jumalan emoa, syystä, ett'eivät käsitä sitä kieltä, jolla heitä rukoillaan. Oi onkohan tuo oikein, vai olisiko se synti kääntää rukouksia kansan kielelle? Puoli vuosi sataa on kulunut.
Rukoillaan Jumalalta apua, sanoi hän hurskaasti, laskien siunaavasti kädet sylissään lepäävän lapsen yli. Sanattomina istuutuivat majurinrouva ja Maria sen kylmän kiven viereen, josta Ulla loi silmänsä tuikkivaa tähteä kohden. Samassa he kuulivat metsässä outoa roisketta.
Sitäpaitsi on vallan turhaa rukoilla sotaonnea yhdessä maassa, sillä liehän tuo jumala rajan toisellakin puolella, on sielläkin kirkkoja, ja rukoillaan sitä sielläkin. Minkätähden sitte jumala on tämän rukouksen kuullut ja lisännyt valtakunnan sotavoimaa niin suunnattomasti? Eiköpä hän vaan lie tahtonut juuri tämän rukouksen kuulemisella rangaista väärinrukoilijoita.
Sitä minä juuri ja että kaikkien kirkkojen on tultava rauhan temppeleiksi jokaisessa kirkossa tulee olla alttari rauhan madonnalle vasta sitten, kun kaikissa kirkoissa rukoillaan ja saarnataan, että tuhatvuotinen rauhan valtakunta tulkoon ... koska kristinusko sen vaatii ... siksi, että... Hänen sanansa tulivat työnnähdellen.
Sotajoukon "siunaamisella" ei suinkaan tarkoiteta ainoastaan sen lisäämistä, vaan myös menestystä sotajoukon aseille. Meidän rauhallisten salojemme kirkoissa siis rukoillaan, että jumala antaisi sotaväen tappaa niin monta ihmistä kuin mahdollista, hävittää niin monta kaupunkia ja polttaa niin paljon kyliä kuin suinkin voivat. Varsinkin sodan aikana on tällä rukouksella se tarkoitus.
Mut jospa joku orja, palkkalainen On päissään tehnyt murhan, ryvettäen Näin rakkaan vapahtajan kalliin kuvan, Rukoillaan polvill' oiti armoa; Ja väärin kyllä antaa mun se täytyy. Mut veljeäni puoltanut ei ykskään, En itsekään, jok' unhotin tuon raukan, Ma kiittämätön. Ylväimmällä teistä, Jonk' elämässä tuli kiittää häntä, Ei puolta sanaa hänen elämäkseen. Jumala!
Rauhan aikana taas rukoillaan, että tuo tappajain ja murhapolttajain joukko yhä lisääntyisi, että se hyvästi edistyisi harjoituksissaan ja helposti oppisi viehättävän ammattinsa salaisuudet. Ei suinkaan "rauhan jumala" siis ole tätä rukousta kuullut sentähden, että se olisi hänelle mieleen. Ei suinkaan hän tahtone lisätä veritöiden tekijäin lukua, eikä vahvistaa heidän kättään verta vuodattamaan.
Pääni käy pyörään, sillä silmäni ovat nähneet itse Lusifeeruksen. Ai, ai, kuinka karvainen se oli! JUHANI. Voi meitä poika-parkoja, voi! SIMEONI. Tuhannen kertaa voi! Pääni pyörii, pyörii! Minä olen nähnyt Lusifeeruksen. Se pyörii! JUHANI. Rukoile Jumalaa, veljeni, rukoile Jumalaa! SIMEONI. Rukoillaan kaikki yhdessä. Minä olen nähnyt Lusifeeruksen karvaisen voiman! Rukoillaan kaikki!
Mutta meidän aikamme Jumala ei kallista enää korvaansa sota-asuun pukeutuville kansoille, jotka pyytävät hänen apuansa tarkoituksilleen, jotka sulkevat rajansa ja koettavat naapuriensa kustannuksella rikastuttaa itseänsä. Eivät mitkään kirkot, eivät mitkään juhlamenot, joissa rukoillaan siunausta näille tarkoituksille, ole voineet tuottaa apua. Jumala on läsnä, mutta hän ei kuule meitä.
Meri kimalteli auringon kultaamana, lintujen laulut täyttivät ilman, metsä ja puutarha hohtivat kesäpäivän runsaassa hehkuvassa ihanuudessa. Silmiä hiukaisi sydäntä vihloi! Hän palasi sairaan luo. Mitä hän voisi tehdä hänen edestään? "Kerttu, sano väelle, että kirkossa rukoillaan rouvan edestä. Et saa kehoittaa heitä sinne menemään, kerro se vaan heille."