Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Ensimäistä päivää naimisissa ollessani punastuin, kun vaimoni katsoi minua. Maiju. Herra olikin vähän tuhma siihen aikaan. Henrikson. Kuinka uskallat sanoa sellaista...? Maiju. Sanon vaan mitä ajattelen ... luulen herran aikovan ottaa vahinkonsa takaisin »Alppilassa» tänäiltana, kun rouva on ruvennut nukkumaan. Henrikson. Se ei ole totta! Maiju. No en minä siitä mene lörpöttelemään. Henrikson.
»Päästäkää auki side!» pyysi Antero. »Emme me uskalla», vastasi Maija Liisa jyrkästi. Antero katsoi häneen äkäisesti. »Mitä uskallat. Olkaa vaiti! Ette te mitään tiedä.» Hän kääntyi rukoilevasti Allin puoleen: »Päästäkää te side auki!»
FUCHS. Onko tämä ruokaa ja juomaa! GILBERT. Aina varjoille, ystäväni. FUCHS. Mutta voi! missä ollaan toki? Sanokaatte, hyvät miehet; sillä sydämmeni käy kovin murheelliseksi. Missä ollaan? Portillako tuomittuen kaupungin tai taivaan-linnan esikartanossa? Sanokaat! KASPER. Vai taivaan-linnan esikartanossa! Ettäs uskallat niin arvellakkaan. Taivaan-linnan? Mistä syystä?
Varo purttasi, varo henkeäsi! Elä koske mereni salakareihin, joita se ei tahdo ihmisten ilmoille paljastaa! Pirstaleiksi purtesi pusertuu, henkesi heität mereni syleilyssä. Mutta ellet pelkää purttasi, etkä elämääsi sääli, jos uskallat ne uhrata mereni salaisuuksia selvitelläksesi, silloin pue purtesi purjeisiin, lähde uurtamaan ulapoita!
Tunnetko sinä erään miehen, elukan, jolla oli tänä iltana punainen nauha kaulassa ja paksut hopeaperät liivin päällä? Valehtele nytkin, jos uskallat!» »Tunnen hyvinkin.» »Tietysti, kuinkas muuten...!» Hän nauroi kamalaa, hermostunutta naurua. »Ja tuo elukka tuli minun hääiltanani minun eteeni ja sanoi...»
Voiko teistä ken Sen Ahabista väittää, esiin käyköön! AHAB. Ei kenkään astu. Teiltä puuttuvi Ei yksin kunnia, vaan miehuuskin. Suo, herra, minun häntä vastaan käydä! BENHADAD. Sa? Israelilainen! Mene! Mene! ASARIA. Ma hänen ylpeytensä nöyryytän. Ken olet mies? Ja kuinka uskallat?
"Oi pyhä Antonius!" huudahti Lisbet, kun Dora tuli heille ja kertoi, mitä oli tapahtunut, "auta minua kestämään tätä ylennystä! Aivanhan värisen ajatellessani, että lankoni on oikeusneuvos..." Ja hän asettui Doran eteen ja hänen hampaansa kalisivat ja kädet ja jalat vapisivat. "Miten ihmeellä uskallat olla naimisissa hänen kanssaan, rakas Dora?" kysyi hän.
Kuinka sinä uskallat juoda vettäkään, kun joka vesipisarassa sanotaan olevan kokonainen eläinmaailma? Basilleista puhumattakaan. Niitähän sinä nieleksit tuhansittain joka silmänräpäys. Eikö pitäisi enimmän armahtaa juuri niitä, jotka ovat pienimpiä?
"Kuinka sinä siis uskallat", lausui äitini "sinä tiedät, etten tarkoita, kuinka sinä uskallat, Peggotty, vaan, kuinka sinä hennot saattaa minut niin alakuloiseksi ja lausua semmoisia katkeria asioita minulle, vaikka hyvin huomaat, ettei minulla ulkopuolella tätä paikkaa ole yhtäkään ystävää, johon kääntyä!" "Sitä enemmän syytä", vastasi Peggotty, "sanoa, ettei tämä kelpaa. Ei! tämä ei kelpaa.
Mitä sinä uskallat puhua, mies? Etkö kuullut meidän lakejamme? Etkö tiedä, että on kuoleman rangaistus köyhän tai turvattoman ryöstämisestä? Millaisia konnia minulla on palveluksessani? Mutta kyllä minä karsin pois sellaisen rikkaruohon. Polvillesi heti, sinä Musta Joonas! Armoa, herra kapteeni, armoa! *Rinaldo*. Nouse ylös.
Päivän Sana
Muut Etsivät