Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Macbeth mahdissaan Viel' elää eikä ennen aikojaan Veroa tuoneen maksa. Mieli palaa Tok' yhtä kuulla; tietonneko alaa Se lie, niin sanokaatte: kuninkaiksi Tuleeko täällä Banquon lapset koskaan? NOIDAT.
Sanokaatte, rouva, hänelle, että me kohtaamme toinen toisemme Jumalan luona." Lamik Rikkut puhkes itkuun ja suuteli vaimonsa ja lapsensa kättä. "Lamik!" huudahti Seimke, kietoessaan kätensä hänen kaulaansa, "Jumala Kaikkivaltias suokoon meidän taas kohdata toinen toisemme taivaallisessa rauhallisuudessansa!"
Herran haltuun! Vahtikumppanini Jos kohtaatte, Horation ja Marcellon, Niin sanokaatte, että kiirehtivät. FRANSISCO. He tulevat jo, luulen. Seis! ken siellä? HORATIO. Maan ystäviä. MARCELLO. Tanskan vasalleita. FRANSISCO. Jumalan haltuun! MARCELLO. Hyväst', oiva poika! Ken vahtivuoross' on? FRANSISCO. Bernardon vuoro. Jumalan haltuun! MARCELLO. Hoi! Bernardo! BERNARDO. Mitä? Horatioko?
Hän oli kuullut muilta juteltavan, kuinka isällä oli neljätoista hevoista, ja nyt luki hän jälleen samaa lukua: isästä ja taas kertoi hän kysymyksen: "Sanokaatte mitä tietä hän tulee?" Hiljaa vastasi äite: "Sinä et saa yhdellenkään ihmiselle sanaakaan hiiskua siitä, että isä tänäin tulee. Anna kättä minulle! kuules nyt, et kenellenkään!"
KENTIN KREIVI. Niin kyllä, räätäli; ei kivenhakkaaja eikä maalari olisi saattanut tehdä noin huonoa työtä, vaikk' ei olis ollut kauemmin kuin kaksi tuntia opissa. CORNWALLIN HERTTUA. Vaan mistä syntyi riita, sanokaatte? OSWALD. Tuo vanha sissi, jonka hengen säästin Partansa harmaan vuoksi KENTIN KREIVI. Sinä kirottu Z! sinä hyödytön kirjain!
Luulin minä, että ehkä sylkee silmille, vaan eihän se; tupsahutti maahan ja lähti kolmessa mutkassa juoksemaan tiehensä, aivan kuin olisin paholainen ollut. Siihen jäin yksinäni seisomaan kadulle kuin kalamiehen koira rannalle.» »Mutta kaikkea sinullekin mieleen johtuu!» sanoi Viion leski moittivasti. »Sanokaatte!» vastasi Liisa muuttuen vakavaksi... »Olen minä itsekin ihmetellyt sitä.
Puhuja viel' ei ollut päättänyt, kun vastuun sai: "Suu kiinni, herra, nyt!" "Pöyhkääjä, kysyn teiltä, kansaa kussa maailmass' olette tai painetussa kirjassa huomanneet niin ylevää, niin viisast', uljasta, kuin kansa tää?" "Sen kanssa viran puolest' olkaa kerta, miss' soivat luodit, missä sataa verta, ja sanokaatte, onko, kuka ties, älyä, tulta vailla Suomen mies!"
FUCHS. Onko tämä ruokaa ja juomaa! GILBERT. Aina varjoille, ystäväni. FUCHS. Mutta voi! missä ollaan toki? Sanokaatte, hyvät miehet; sillä sydämmeni käy kovin murheelliseksi. Missä ollaan? Portillako tuomittuen kaupungin tai taivaan-linnan esikartanossa? Sanokaat! KASPER. Vai taivaan-linnan esikartanossa! Ettäs uskallat niin arvellakkaan. Taivaan-linnan? Mistä syystä?
Poika antoi äidelle kättä ja katseli häntä imehdellen, kyyneleet silmissä. Martina oli ääneti. Hän uskoi pojan tulleen rauhoitetuksi, mutta tämä kysyi taas kestävällä suuttumattomuudella: "Mitä tietä hän tulee sitte, sanokaatte se minulle!" "Niitä on monta tietä; minä uskon kuitenkin, että hän tulee Suitselan tietä. Mutta nyt saa olla jo kyllä puhuttu kaikesta tästä.
Päivän Sana
Muut Etsivät