Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
FUCHS. Onko tämä ruokaa ja juomaa! GILBERT. Aina varjoille, ystäväni. FUCHS. Mutta voi! missä ollaan toki? Sanokaatte, hyvät miehet; sillä sydämmeni käy kovin murheelliseksi. Missä ollaan? Portillako tuomittuen kaupungin tai taivaan-linnan esikartanossa? Sanokaat! KASPER. Vai taivaan-linnan esikartanossa! Ettäs uskallat niin arvellakkaan. Taivaan-linnan? Mistä syystä?
Heidän on täytynyt kauan ja kovasti kamppailla, ennenkun ovat onnen omassa povessaan löytäneet; he ovat seisoneet kuoleman esikartanossa ja uusina ihmisinä kuolleista nousseet... Tuossa tulee emäntä; hänen kasvonsa ovat nuoret, kauniit, heleänvereät, mutta hänen hiuksensa ovat lumivalkeat.
Lemmen leikki sokaissut on hältä uskon varman. Templin esikartanossa kuninkoi Kolfrosta, äiti kuningattaren; jo etkö Ukko kosta? Pidä pilven keräjät ja viskaa vihan nuoli, että kansa kertoisi: Hän Juman kautta kuoli. Vaiti vaan on Perman Juma. Akka asetettiin Ukon kuvan vierehen, häävirret viritettiin. Rinnan heille kansan riemu kaikui myrskyn lailla. Mutta Puma vaeltaapi vuorilla ja mailla.
Onkohan koskaan mailmassa ollut kahta ihmistä, joitten olisi pitänyt, niinkuin meidän, eroitettuna muista hiljaisuudessa tehdä elämänsä kahdenkertaisesti hauskaksi ja sitä eivät ole tehneetkään, vaan yksi on vetänyt yhtä, toinen toista kynttä, kunnes he molemmin, kuin nyt, ovat vangittuna kuoleman esikartanossa ja heidän täytyy yhdessä kuolla. Hiljaa!" keskeytti hän puhettansa äkkiä.
Ole ilonen! RACHEL. Ole ilonen, ole ilonen! CANZIO. Näin haastelevat enkelit autuaan sielun kanssa, joka jättänyt on murheenlaakson ja seisoo viimein taivasten esikartanossa, kohta valmiina astumaan hääsaliin sisään. Serafiimit häntä vaatehtivat pyhien hameeseen, hymyvillä huulilla kuiskaten hänen korvaansa jumalten kieltä. Se on ainoastaan tarina, tarina onnellisesta sielusta.
"Aistitonkin huone voi sinua joskus viehättää vain siksi, että jo ovella tunnet olevasi kotipiirissä, perheen helmassa, eikä missään asumattomassa 'esikartanossa'. "Me seurustelemme vuosikausia ihmisten kanssa, tietämättä heidän tunteistaan, tavoistaan ja mielihaluistaan enemmän, kuin jos he asuisivat Kamtschatkassa! Ja mikä on siihen syynä?
Esikartanossa pesivät kaikki itsensä suuressa lähteessä, jonka jälkeen he menivät itse pyhäkköön ja yhdistyivät siellä iltarukoukseen, joka kesti noin kaksikymmentä minuuttia. Iloisina ja laskein keskenänsä leikkiä palasivat he sieltä suurissa joukoissa illalliselle, joka odotti heitä kodissa.
Päivän Sana
Muut Etsivät