United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tulkaa nyt kimppuuni jok'ainoa, minä en teitä pelkää. Minä huudan sittenkin, että kajahtaa korvissanne: Risto on sanansa syöjä, valansa rikkoja, kunnottomin konna, pahin petturi auringon alla. JOHANNA. Suuri Jumala, etkö sinä puolusta itseäsi, Risto? Kiellä häntä jo viimeinkin; masenna tuo käärme, joka sylkee maihin myrkkyänsä. HOMSANTUU. Kiellä? Masenna? Minuako? Oho!
Luulin minä, että ehkä sylkee silmille, vaan eihän se; tupsahutti maahan ja lähti kolmessa mutkassa juoksemaan tiehensä, aivan kuin olisin paholainen ollut. Siihen jäin yksinäni seisomaan kadulle kuin kalamiehen koira rannalle.» »Mutta kaikkea sinullekin mieleen johtuu!» sanoi Viion leski moittivasti. »Sanokaatte!» vastasi Liisa muuttuen vakavaksi... »Olen minä itsekin ihmetellyt sitä.
Ei se mitään, pappa sylkee vaan. Tullipäällysmies tulee tullipurrella ja viepi samalla mennessään paalit, sanoi Söderling. Soo-o. Ja pastori tulee ja lukee haudan! sanoi Helga. Kenenkä haudan? Senpä ruumiin ... mereen.... Ne ilmoitettiin paalit? Ja rahat myös. Jahah ... paalit ja rahat myös, venytteli ukki.
»Katsos pakanaa», sanoo taasen joku pienen vaitiolon jälkeen, jolla välin kukin suu auki, hengitystään pidätellen, on katsellut kummaa eläintä, »sylkee kouraansa ja näyttää kulakkaa vielä.» »Vaan mitenkä saisimme sen sieltä käsiimme?» Kas siinä kysymys, johon ei ollut helppo vastata. Tuumailtiin siinä sinne tänne. Kukaan ei tohtinut puuhun kavuta.
Ni-in!... Vannon sinulle, että oikea Suomen tshuhna! tenäsi puhemies-Annushka ja hoki selittäen: Tupaan tulee, tshuhna ... juo korvosta ... sylkee ... tupakoi ... suutaan pyyhkii ... hihalla suutaan pyyhkii... Mutta leski lauhtui oikaisten: Mitäpä siitä, jos onkin tshuhna... Sulhasta hän luuli tshuhnaksi ja jatkoi penäten: Vot, katso... Natalia Aleksandrovnankin mies on tshuhna.
MARCIA. Kunnia, kunnia suuri sinulle, sinä raaka ritari. GIOTTI. Mene perkeleen haltuun! PISANO. Pidätä, mies. Hän olkoon pyövelin saalis ja lähestyköön kerran vähän vavisten kuolemansa uskottavaa pöytää. MARCIA. Vapise sinä. Hoo, eipä vavisten, vaan laulain uhkean ryövärilaulun astuu mestauslavallensa Marcia ja sylkee vielä pyöveliänsä vasten partaa. PISANO. No no, saammepa nähdä.
GRANSKOG: Minä tiedän jalomman. KERTTU: Kuka? GRANSKOG: Esimerkiksi minä. KERTTU sylkee häntä silmille. GRANSKOG: Te olette saanut huonon kasvatuksen, Gertrud. KERTTU: Se ei ole totta. Minä en ole saanut kasvatusta ollenkaan. Minä olen itse itseni kasvattanut. GRANSKOG: Sitten täytyy minun nähtävästi ruveta täydentämään teidän kasvatustanne. KERTTU: Koettakaa! GRANSKOG: Minä alan heti.
Hoo, hän astelee kuin mies, kuin sellainen mies, joka tuskittelee tuhon meitä lähetessä, mutta koska on se tullut, sylkee häntä vasten partaa. Tulkaat, te kaksi; minä tahdon tehdä teidät yhdeksi; ja tunnenpa jo ihanan esima'un toimestani; ja rieppaasti se tapahtukoon. Mutta kuinkahan käyttäis tämän tempun jokin toinen, kuinka teikari, kuinka pastoorillinen mies? Ah, kuin ämmä, kuin ämmä!
"Herranen aika!" huudahti Silénin matami. "Onko hän sitte niin sairas? Ihanko se on vuoteen omana?" "Onhan se jälilleenkin ja verta sylkee." "No, kyllä teillä, Anna-Maija parka, sitte on huolta ja hommaa huolta ja hommaa. Ja lisää surua sitä vaan tulee, sillä tietänettehän, että Tikais-Mikon tyttö, sisarenne tyttö, on ajettu pois viskaalista tänä aamuna?" "Annako?" kysyi Anna-Maija säikähtyneenä.
»Minä luulen että hän on vihoissaan», sanoi Witt. Katsos vaan kuinka hän sylkee! Hän on varmaan hyvin kiukkuinen kapine!» Samalla tuli kuningas heidän luokseen ja rupesi sylkemään. »Mitä te tässä tollotatte?» ärjäsi hän. »No ei mitään, herra majesteetti», sanoi Witt. »Me halusimme vain vähän katsella teitä.»