United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei Maiju neiti taida olla kotona? MARTHA. Kotona on. Kyllä hän tulee tuossa paikassa, kun saa vaan leningin päälleen. TEUVO. Vastako on noussut ylös? MARTHA. E oho! Vai vasta noussut ylös! Kun on tok' jo leiponutkin monet taikinat tänä aamuna ja tehnyt jos jotain. Rehkinyt tuolta aina neljästä saakka. TEUVO. Neljästä saakka? Ei vähä mitään.
KAUPPANEUVOS. Oho vai pieni kylä! Meidän pääkaupunki Surkeata, mutta totta! Stockholm siihen sijaan kuule eno, minä lähden takaisin sinne aivan pian. KAUPPANEUVOS. So, so, senkö verran sinä välität meistä? Anteeksi, eno, mutta minä en tosiaankaan enää viihdy täällä Suomessa. Täällä on kaikki niin alkuperäistä ja ihmisetkin niin sivistymättömiä, epähienoja KAUPPANEUVOS. No, no, no, no?
Risto oli reipas poika, häntä ei maailman murheet rasittaneet. 12 vuotiasna lähti hän kotoaan "kaupalle". Kun joku tiellä kulkija kysyi, mikä mies hän oli, vastasi Risto: "Kauppias". "Mitä sulla on kaupan?" "Leipäsaksia". "Vai niin, oho sinua, kauppias!" Ken oli vielä uteliaampi ja kysyi: "mistä olet ja kenen poika?" niin sai vastauksen: "Rytkölästä, Lassin poika". "Kuinka vanha olet?"
Sanoiko hän sen ääneen? Niin hän luuli. Vai ainoastaan katseillaan? Sekin voi olla mahdollista. Varmaa vaan oli, että Olavi sen ymmärsi, jokainoan sanan hän näki sen hänen silmistään. Sitte Olavi läksi niinkuin hänen olisi ollut kiire lähteä . Vieraita tulee! Oho! Mistäs sen tietää? Kasi pankolla istuu, silmiään pesee. Mutta Olavi yhä veistelee ajatuksiinsa vaipuneena.
PORMESTARINNA. Mutta tämä on hävytöntä! PORMESTARI. Se ei ole hävytöntä, mutta tämä on enemmän kuin hävytöntä! PORMESTARINNA. Minä sanon, että se sinusta on ihan puntista prikkuun, aivan oikein, aivan oikein, aivan oikein. Mutta tämä! PORMESTARI. Se, se juuri on niin kuin olla pitää, liian vähän vain sanottu. Mutta PORMESTARINNA. Tämä on sinun syysi! PORMESTARI. Minun? Oho! Päinvastoin!
ROUVA PENTTINEN. Yksi ainoa tänne sentään vaan tuleekin. Mutta se vastaa kymmeniä. Sinä et arvaa, kuka se on, et vaikka ajattelisit pääsi ympäri moneen kertaan. FANNY. Lieneekö joku Lindemanin kisälleistä? ROUVA PENTTINEN. Oho! Sitäkö varten me nyt tässä sitten niin puuhaisimme! Ei ylhäisempi se on paljoa ylhäisempi ! FANNY. Sitten se on Ahlbomin konttoristia tai puotilaisia
Onpa siellä tyttöjä, joiden kelpaa renkiäkin puhutella. Pahuus häntä suri, jos yksi meni, kun sadottain toisia jäljellä on. Oho! Mitä varten sen tekisin? Mitä huolin minä siitä, ettei hän minusta enää välitä? Nythän pääsen hänestä rauhaan, niinkuin olen toivonutkin. Se se sydäntäni kaivelee. Luulee minua pahaksi ja ilkeäksi. Mutta se ei ole totta. Hän saa pian nähdä erehdyksensä, sen lupaan.
"Oho, Lassi, ei se nyt sentään niin maailmasta pois ole Heikkisenkään tila," lausui taas se nuorukainen, joka ensin oli Annan tulosta kertonut. "Kun he vaan lossilla ensin menevät Keljonlahteen, niin siitä ei ole kuin 6 tai 7 tunnin matka, etenkin jos semmoisilla hevosilla ajaa, kuin Heikkisen oriit ovat."
"Oliko Joosepilla asetta, näittekö?" "Ei hänelläkään ollut". "Näkikö Jooseppi teidät?" "El". "Hän meni sivutse; no, ja te nyt hänen jälestänsä?" kysyi nimismies pyörittäen kynäänsä. "Sitte minä en nähnyt häntä elävänä enää. Hovilainen on vallan väärässä, kun luulee nähneensä meidät kalliolla yhdessä. Haudalle kun tulin " "Oho, oho, nähdäänhän!" sanoi Hovilainen.
Eikö hän jo tule sieltä. LIISA. Eikö naapuri kirkossa käykään. IINA. Siirappikirkossa! LIISA. Tyttö! Kuinka uskallat sinä Herraa pilkata? IINA. Kumpiko teistä on herra? LIISA. Voi hyvä ihminen sitä synnin turmellusta! Mutta älähän huoli sinä paatunut sielu. Kyllä sen vielä sulattaa helvetin hehku. IINA. Oho! Kyllä se siksi jäähtyä ehtii, ennenkuin minä sinne tulen.